Tämän viikon katsauksen aiheina mm. aluetyön kiertue ja tuleva totuus- ja sovintoprosessin webinaari. Lisäksi nuorisotoimikunta pyytää ehdotuksia kunniamaininnan saajaksi.
Usean vuoden ajalta tuttua ilmiötä on taas liikkeellä: kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla tapahtuu rahankeräystä, joissa kerääjät esittelevät itsensä kuuroiksi tai sanovat keräävänsä rahaa kuurojen hyväksi. Tämä ei ole Kuurojen Liiton toimintaa.
Kuurojen Liitto oli taas mukana koronatauon jälkeen SuomiAreena-tapahtumassa. Liiton teltalla Porin torilla kävi kolmen päivän aikana sadoittain viittomakielestä kiinnostuneita.
STEA-rahoituksella vuoden 2022 loppuun saakka toimivaa tekstipuhelupalvelua (TPP) uhkaa lopettaminen, ellei palvelulle löydetä budjettirahoitusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että rahoituksen jatkuminen tulee nyt varmistaa.
Huoltovarmuuskeskus nousi keskusteluun koronaviruspandemian alussa. Keskuksen tehtävänä on varmistaa yhteiskunnan toimivuus kriittisissä tilanteissa, esimerkiksi elintarvikehuollon osalta. Tiesitkö, että huoltovarmuus on myös jokaisen kodin vastuulla?
Liittokokous kokosi kahden koronavuoden jälkeen kaikki edustajat Valkeaan taloon arvioimaan mennyttä vuotta sekä suunnittelemaan toimintavuotta 2023. Liittokokous esitti myös julkilausumassa huolensa kuurojen tiedonsaannista kriisitilanteissa.
Kuurojen Liiton liittokokous esittää huolensa kuurojen ja viittomakielisten turvattomuuden kokemuksesta erilaisissa kriisitilanteissa. Kuinka tiedonsaanti turvataan hätätilanteissa, kun tulkkausta on saatavilla vain virka-aikaan?
Suomi on jättänyt jäsenhakemuksensa yhdessä Ruotsin kanssa Pohjois-Atlantin puolustusliitolle eli Natolle 18. toukokuuta. Mikä on tilanne juuri nyt ja mitä Nato-jäsenyys antaa Suomelle? Näihin kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
Suomen lähihistoria pitää sisällään eri ihmisryhmiin kohdistuneita vääryyksiä kuten pakkosterilisaatiota, oman kielen käytön estämistä ja muuta kaltoinkohtelua. Nämä vääryydet ovat kohdistuneet myös viittomakielisiin.