Vuoden viittomakieliteko

Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, nostanut viittomakieliä näkyville ja edistänyt näin Suomen viittomakielten asemaa kuluvana vuonna.

Kesto: 01:11
Ei tekstitystä
Kieli: Suomalainen viittomakieli, Suomenruotsalainen viittomakieli

 

Palkinto luovutetaan vuosittain Viittomakielen päivänä eli 12. helmikuuta, joka on myös kuurojenopetuksen isän, C. O. Malmin (1826-1863) syntymäpäivä.

Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa ja perustella, miksi tämä henkilö tai taho olisi sopiva palkinnon saaja. Viittomakielitekopalkinnon saajaa voi ehdottaa seuraavan kerran lokakuussa 2020 ja palkinnon saajan valintaa käsitellään Kuurojen Liiton hallituksen kokouksessa marraskuussa 2020.

2019: Päiväkoti Franzénia


Helsinkiläinen päiväkoti Franzénia on perustanut viittomakielisen ryhmän kuuroille ja kuuleville coda-lapsille. Valinnan perusteena oli kielen suojelun näkökulma sekä se, kuinka vaikeaa lasten on saada tänä päivänä viittomakielinen kieliympäristö, minkä tärkeys korostuu erityisesti varhaislapsuudessa. Hallitus toivoo, että Franzénian esimerkki toimisi inspiraationa myös muille kunnille ja kaupungeille sekä toisi rohkeutta kuntapäättäjille viittomakielisten lasten kieliolojen ratkaisemisessa.

2018: Sähkötekniikan insinööri Tomas Vaarala


Tomas Vaarala on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Kuurojen työttömyys on arviolta kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Opiskeluaikanaan hän todisti omalla esimerkillään, miten viittomakielinen opiskelija voi määrätietoisuudellaan ja sinnikkyydellään saavuttaa haluamansa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.

2017: Kirjailija Juhana Salonen


Juhana Salonen kirjoitti syksyllä 2017 julkaistun kirjan Viiton – olen olemassa yhdessä työtiiminsä kanssa. Teos käsittelee identiteettinsä kanssa kamppailevan kuuron nuoren kasvua kulttuuristaan ylpeäksi, viittomakieliseksi aikuiseksi. Salonen kuvailee teoksessaan henkilökohtaista matkaansa identiteetin etsinnässä sekä äidinkielensä ja oman paikkansa löytämisessä. Palkinnon perusteluissa liiton hallitus kiinnitti erityistä huomiota kirjan tavoitteisiin muuttaa yhteiskunnallisia asenteita. Kirjassa viittomakieliset nähdään kieli- ja kulttuuriryhmänä muiden kielivähemmistöjen rinnalla.

2016: Yle


Palkintoperusteissa liitto mainitsee Ylen viittomakielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan, mutta myös uudet ohjelma-avaukset Jarkko ja kuuro Amerikka sekä Tikkumäen talli, joista jälkimmäinen on lapsille suunnattu. Vakiintuneista viittomakielisistä ohjelmista Yle Viittomakieliset Uutiset on lisännyt uutisointia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Yle Areenan kautta on jaettu mm. pidempiä videoita ajankohtaisista aiheista. Eduskunnan kyselytuntien lähettäminen viittomakielelle tulkattuina on tärkeä tapa edistää yhdenvertaista tiedonsaantia. Ylen puolesta palkinnon vastaanottivat julkaisujohtaja Ismo Silvo ja Yle Asian tilaaja Ari Ylä-Anttila.

2015: Ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie


Katja Merentie on yksittäisenä viittomakielisen yhteisön jäsenenä osoittanut esimerkillistä kansalaisaktiivisuutta koko Eurooppaa kohdanneessa pakolaiskriisissä. Hän perusti Facebookiin kuuroja pakolaisia tukevan ryhmän (Deaf refugees and immigrants in Finland). Merentie on väsymättä jakanut tietoa kuurojen turvapaikanhakijoiden oikeuksista käyttää viittomakielen tulkkauspalveluja sekä pyrkinyt huolehtimaan, ettei heidän tarvitse olla yksin puhutun kielen ympäristössä.

2014: Kansanedustaja Mikaela Nylander


Palkinnon perusteluissa Kuurojen Liiton hallitus toteaa muun muassa, että Nylander on vuoden 2014 aikana toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä. Hänen osuutensa on ollut merkittävä viittomakielilain valmisteluprosessissa sekä eduskunnan viittomakielten verkoston perustamisessa. Nylander toimii myös verkoston puheenjohtajana. Lisäksi hyvin pitkälti Nylanderin ansiosta hallitus esitti budjettiesityksessään tukea suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutuksen suunnittelutyöhön.

2013: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula


Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on omassa toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto teki kattavan selvityksen kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämästä. Lisäksi toimisto on Aulan johdolla järjestänyt tapahtumia, joissa on jaettu tietoa kuurojen ja kuulovammaisten lasten oikeuksista. Tämä työ on rakentanut siltoja alan järjestöjen ja toimijoiden välillä sekä kannustanut lääketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisia huomioimaan yhteisölähtöistä näkökulmaa ja erityisesti perheiden kielivalintoja entistä paremmin.

2012: Suomen Kansallisooppera


Kansallisooppera on omalla taiteen alallaan maassamme uraa uurtavasti tarjonnut esityksensä Puhdistus, Carmen sekä Rigoletto viittomakielelle tulkattuina. Näin Kansallisooppera on edistänyt arvokkaalla tavalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta viittomakielisille kansalaisille. Palkinnon vastaanotti Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. Franck oli nähnyt viittomakielistä oopperaa matkoillaan ja esittänyt, että sellaisia tulisi saada myös Kansallisoopperaan.

2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tomas Uusimäki ja Tarja Sandholm


Tomas Uusimäki ja Tarja Sandholm ovat tehneet uraauurtavaa työtä suomalaisella viittomakielellä. He ovat Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään mm. luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille. Käännösratkaisuja etsiessään he tekivät yhteistyötä Raamatun selitysopin ja käännöstyön asiantuntijoiden, seurakuntien kuurojentyöntekijöiden ja viittomakielisten seurakuntalaisten kanssa. Nämä käännökset tavoittavat viittomakielisiä laajalti, sillä ne ovat käytössä jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa kuten kastejuhlassa, avioliittoon vihkimisessä ja hautaan siunaamisessa.

2010: Rikalan perhe


Aapo ja Hanni Rikala ovat halunneet tarjota kuurolle tyttärelleen sisäkorvaistutteesta ja sen kuntoutusprosessin vaatimuksista huolimatta myös viittomakielen. Perhe on aktiivisesti edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin kuulovamma-alan lehdissä, kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistystoiminnassa ja paikallisesti: viittomakieliset satutunnit Helsingin Kallion kirjastossa on järjestetty heidän aloitteestaan. Perheen suhtautuminen viittomakielisyyteen on luonteva; tutustumisretki uuteen kieleen ja kulttuuriin tulee esille myönteisessä valossa, mutta vaikeidenkaan asioiden käsittelemistä ei vältellä.

2009: Kansanedustaja Erkki Virtanen


Ensimmäinen tunnustuspalkinto Vuoden viittomakieliteosta myönnettiin kansanedustaja Erkki Virtaselle (Vas.). Virtasen palkitsemisen perusteluna oli hänen vankkumaton tahtonsa puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä joulukuussa 2009. Virtanen mm. vaati vähimmäistuntimäärien poistamista lakitekstistä ja lausui tähän liittyen:

”– kieli ihmisen syvimmän sielun ilmaisuvälineenä on ainutlaatuinen, sitä pitää kunnioittaa jokaisen ihmisen osalta, niin myöskin viittomakieltä käyttävien.”