Viittomakieliset hyvinvointialueilla – tietoa vaikuttajille ja päättäjille

Viittomakieliset kohtaavat arjessaan usein ongelmia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tiedonsaannissa. Arkitilanteissa sairaala on saattanut unohtaa tilata tulkin. Takaisinsoittopalvelukaan ei toimi kuuroille asiakkaille.

Saavutettavuuteen tulee nyt uusilla hyvinvointialueilla panostaa ja vanhat syrjivät käytännöt purkaa. Tulevat sote-keskukset tulee rakentaa aidosti käyttäjälähtöisiksi, myös viittomakielisille sopiviksi. Lisäksi pelastustoimessa on turvattava viittomakieliset hätäpalvelut ja vaaratiedotus.

Lisätietoja

Saavutettavat sote-palvelut viittomakielisille

Kesto: 00:45
Kieli: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

1. Osallisuus ja yhdenvertaisuus


Viittomakielisille on turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa.

Hyvinvointialuestrategiassa tulee määritellä asukkaiden esteettömät ja saavutettavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat –> viittomakieliset tulee ottaa mukaan jo palveluiden suunnitteluun!

Hyvinvointialueille tarvitaan järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Kesto: 00:41
Kieli: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

2. Tiedonsaanti ja saavutettavuus


Viittomakielisten tiedonsaanti on varmistettava erityisesti hätä- ja kriisitilanteissa –> kommunikaation toimimattomuus aiheuttaa suurta turvattomuuden tunnetta!

Perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut on tehtävä saavutettaviksi myös viittomakielisille.

Terveyspalvelujen ajanvaraus ei saa toimia ainoastaan kuuroja syrjivän takaisinsoittopalvelun kautta.

Kesto: 00:56
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

3. Viittomakieliset palvelut ja tulkkaus


Kuuroilla on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään, suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Viittomakielisen palvelun pitää olla laadukasta –> sote-alalta löytyy myös viittomakielen taitoisia ammattilaisia!

Lapsia, vanhuksia, mielenterveyskuntoutujia sekä maahanmuuttajia palvelee usein parhaiten omakielinen, viittomakielisen työntekijän antama palvelu.

Kun viittomakielen tulkkausta käytetään, on vastuuta tulkkauksen järjestämisestä syytä selkeyttää koko henkilöstölle, jottei tulkkauksen puuttumisesta aiheudu virheitä saati vaaratilanteita.

Videon kesto: 01:08
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

5 tärkeää toimenpidettä:

  • Hyvinvointialueen viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään yhdessä viittomakielisten kanssa ja siten varmistetaan niiden laatu ja saavutettavuus.
  • Viittomakielisten tiedonsaanti turvataan viittomakielisellä tiedotuksella, kriisi- ja vaaratilanteissa tulkattuna. Viittomakielisille kohdennetun viestinnän ja kulttuurisen hyvinvoinnin toimista on sovittava yhdessä alueiden ja kuntien kanssa (mm. paikallisyhdistysten tuki, Kuurojen Video).
  • Kaikissa digitaalisissa palveluissa huomioidaan, että ne ovat saavutettavia myös viittomakielisille.
  • Ikääntyneiden viittomakielisten palvelujen tarpeet kartoitetaan, sekä selvitetään yhteistyökumppaneiden kanssa missä ja miten palveluja tarjotaan.
  • Varmistetaan, että käytössä on selkeä ohjeistus siitä, milloin tulkkauspalvelu on esimerkiksi sairaaloiden vastuulla ja kuinka tulkkaus tilataan.*

* Viittomakielibarometri 2020: vain 13 % viittomakielisistä vastaajista sai asioimistilanteissa tulkkausta viranomaisen järjestämänä lainsäädännön edellyttämällä tavalla, 87 % joutui tilaamaan tulkin itse.

Uutisia aiheesta