Väite 1:

Kela: ”Vammaisten tulkkauspalvelu on tarkoitettu vuorovaikutustilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta kommunikoidakseen toisen ihmisen kanssa. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa keskustelu, josta esimerkiksi kuulovammainen henkilö ei selviä kuulolaitteen tai sisäkorvaimplantin avulla.”

–

Oikeasti asia on näin:

Tulkkauspalvelulain mukaan tulkkauspalvelu on tarkoitettu edistämään henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Nykypäivänä yhdenvertaisuus opiskeluissa ja työelämässä voi edellyttää myös erilaisten tallenteiden seuraamista. Niiden kategorinen kieltäminen rikkoo tulkkauspalvelulain vaatimusta yhdenvertaisuuden turvaamisesta yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Väite 3:

Kela: ”Myös tekstin pienimuotoinen tulkkaaminen on mahdollista. Tulkki voi tulkata asiakkaalle esimerkiksi lomakkeita tai tiedotusvälineiden tekstejä, kuten verkkomedian kirjoitettuja tekstejä tai sanomalehteä.”

–

Oikeasti asia on näin:

Tulkkauspalvelulain hallituksen esityksessä lukee seuraavasti:

Tulkkauspalvelua tarvitaan myös riittävään tiedonsaantiin, joka mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen yhteiskunnassa. Tämän vuoksi tulkkauspalveluun kuuluisi myös aikaisemman soveltamiskäytännön mukaisesti mahdollisuus käyttää kirjallista muotoa tulkkaustilanteissa lähdetekstinä eli tekstinä, josta tulkkaus tehdään. Huomioon olisi otettava myös tilanteet, joissa henkilön suomen- tai ruotsinkielen taito ei riitä kaikenlaisten tekstien lukemiseen, ja esimerkiksi lomakkeiden ja muiden kirjallisessa muodossa olevien viestien sekä viestintävälineiden välittämän tiedon saavutettavuus voi edellyttää tulkkausta.

Laissa tai hallituksen esityksessä ei missään lue, että tekstin tulee olla vain pienimuotoista. Nykyiset verkkolehdet sisältävät muutakin kuin tekstiä. Artikkelien yhteydessä olevat video- tai äänisisällöt sisältävät olennaista, artikkelia laajentavaa tietoa. On syrjivää, mikäli tulkkausta käyttävä jätetään tämän sisällön osalta ulkopuolelle. Video- ja äänisisältöjen tekstitys ei ole riittävä saavutettavuustoimi kaikille tulkkauspalvelua käyttäville.

Väite 5:

Kela: ”Tulkkauspalvelua säätelee tulkkauspalvelulaki, joka rajaa tulkkauspalvelun vuorovaikutustilanteisiin ja tiedonsaantiin liittyvään pienimuotoiseen tekstien tulkkaamiseen. Emme voi ylittää Kelalle laissa asetettua toimivaltaa, kun järjestämme palveluja. Käsittelemme jokaisen tulkkaustilauksen kuitenkin yksilöllisesti ja asiakkaan tilauksessaan antamien tietojen perusteella.”

–

Oikeasti asia on näin:

Hallituksen esityksessä tulkkauspalvelulaista todetaan:

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus saada tulkkauspalvelua niissä tilanteissa, joissa hän sitä tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaalla on oikeus itse määritellä mihin ja missä hän käyttää tulkkia.

Lain 10 § velvoittaa Kelaa järjestämään tulkkauspalvelun niin, että huomioidaan palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu, yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Jos tiukkaan linjaukseen tehdään tilanteen mukaan poikkeuksia, ei kukaan lopulta tiedä, miten asia on ja miten linjausta pitäisi tulkita – ei edes Kelassa.