Suomenruotsalainen viittomakieli ja sen elvytys
Kesto: 02:05
Tekstitys: Suomi, Ruotsi
Kieli: Suomenruotsalainen viittomakieli

Tällä sivulla voit tutustua tarkemmin suomenruotsalaisen viittomakielen kielelliseen tilanteeseen eri teemojen mukaan. Löydät myös tietoa toteutetuista projekteista ja erilaisista toimenpiteistä sekä siitä, mitä toimintaa on olemassa kielen ja sen aseman vahvistamiseksi. Sivun sisältö antaa myös näkemyksen tulevaisuuden suunnitelmista.

Pitkään ajateltiin, että Suomessa on vain yksi viittomakieli: suomalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli nähtiin sen murteena. Ensimmäinen suomenruotsalaista viittomakieltä koskeva tutkimusprojekti toteutettiin vuosina 1998–2002. Tutkimus keskittyi pääasiassa kielen sanastoon (viittomavarastoon). Tutkimus paljasti kielen monia ainutlaatuisia piirteitä, ja tutkimustulosten perusteella yhdistys Finlandssvenska teckenspråkiga rf julisti vuonna 2005 suomenruotsalaisen viittomakielen omaksi kielekseen. Vuoden 2015 kartoituksen mukaan Suomessa on noin 90 äidinkielistä kuuroa. Suomessa sekä Ruotsissa on myös muita kielen käyttäjiä. Suomenruotsalainen viittomakieli on heille äidinkieli, toinen kieli tai vieras kieli. Tällä hetkellä heidän tarkkaa lukumääräänsä ei tiedetä.

Vuonna 2013 kieli todettiin vakavasti uhanalaiseksi Unescon uhanalaisten kielten kriteerien mukaan. Se on yksi pienimmistä alkuperäiskansojen kielistä Suomessa. Oikeusministeriö teki vuonna 2016 selvityksen kielen kokonaistilanteesta. Selvitys osoitti, että kieli tulee häviämään, ellei elvyttäviä toimenpiteitä toteuteta pian.

Valtion rahoittama elvyttäminen aloitettiin vuonna 2015 ja on jatkunut useiden projektien myötä siitä lähtien.

Tapahtumia suomenruotsalaisella viittomakielellä

Ruotsinkielisestä tapahtumakalenteristamme löydät suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien yhteisön tapahtumia sekä suomenruotsalaiselle viittomakielelle tulkattuja tapahtumia. Voit ilmoittaa oman tapahtumasi oheisen linkin kautta.

Finlandssvenskt teckenspråk

Finlandssvenska teckenspråkiga rf

Yhdistyksen toiminta-alue kattaa koko Svenskfinlandin alueen. Useimmat tapahtumat järjestetään Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.

FST:n verkkosivut Teckeneko

Tutkimus

Helsingin ja Jyväskylän yliopistot jakavat yhteisen vastuun kielen tutkimuksesta vuosina 2021-2024.

Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Twitterissä

Suomenruotsalaista viittomakieltä Facebookissa

Facebook-ryhmä: FDF:s teckenspråkiga ankdamm (avoin ryhmä, kaikki voivat nähdä julkaisut) Finlandssvenska teckenspråkiga rf Facebook-ryhmä: Vårt Finlandssvenska Teckenspråk är Vackrast

Kielisuunnitelma suomenruotsalaiselle viittomakielelle

Suomenruotsalainen viittomakieli on vakavasti uhanalainen Unescon uhanalaisten kielten kriteerien mukaan.

UCLan arvioi kielen tilanteen käyttäen Unescon uhanalaisten puhuttujen kielten kriteereitä. Viittomakielille ei ole omia kriteereitä. Kielisuunnitelma tarvitaan tavoitteiden arvioimiseksi, kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja erilaisten kielellistä tukea tarjoavien toimintojen koordinoimiseksi.

Kielineuvonta ja sanakirjat

Suomenruotsalaista viittomakieltä koskevaa kielineuvontaa tarjotaan Kuurojen Liitossa kahden kielineuvojan toimesta.

Suomenruotsalaisella viittomakielellä on kaksi sanakirjaa: Suvi – Suomalainen viittomakielen verkkosanakirja sekä kansalaissanakirja SignWiki. SignWikistä löytyy myös luetteloita eri ohjelmista ja materiaaleista suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Projektit

Valtion varoilla on rahoitettu erilaisia projekteja kielen elvyttämiseksi ja vahvistamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta vuodesta 2015 lähtien.

Lev i vårt språk – Livs 1

Projektin aikana koulutettiin suomenruotsalaisen viittomakielen ohjaajia. Pitkän aikavälin tavoitteena oli mahdollistaa suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutus. Projektin toteutti Humanistinen ammattikorkeakoulu vuosina 2015-2017.

livs.humak.fi

Lev i vårt språk – Livs 2

Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutus vuosina 2018-2020.

livs.humak.fi/livs2/

Sprinkler-projekti

Projektin aikana (2020-2021) järjestettiin täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle, jotka työskentelivät kuulovammaisten lasten parissa sekä tarjottiin mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuuksia eri teemoista vanhemmille.

Lue lisää Sprinkler-projektista (ruotsinkielinen uutinen)

Språkstyrka-projekti

Projektiin sisältyi useita erilaisia toimenpiteitä vuonna 2021. Suomenruotsalaisen viittomakielen kääntäjille järjestettiin oma työpaja ja aloitettiin suomenruotsalaisen viittomakielen kielisuunnitelman päivitys. Suomenruotsalaisen viittomakielen etäopetus käynnistettiin ja Livs 3 -koulutusta suunniteltiin.

Språkstyrka-projekti on saanut jatkorahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ajalle 1.1.2022-31.3.2023 ja 1.4.2023-31.3.2024.

Elvytysohjelma

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelman laatiminen aloitettiin vuoden 2022 lopulla Språkstyrka-projektin yhteydessä. Projektin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä koordinoi Kuurojen Liitto.

Työ tehdään yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa:

  • DHBS rf.
  • Kuurojen Liitto
  • Finlandssvenska teckenspråkiga rf.
  • Helsingin yliopisto
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak
  • Jyväskylän yliopisto
  • Pedersören kunta
  • Kielenkäyttäjät
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Opetushallitus

Päivitämme sivua työn edetessä.

För barnfamiljer

DHBS

Döva och hörselskadade barns stödförening DHBS perustettiin vuonna 1979 ja se on ainoa ruotsinkielinen yhdistys kuurojen ja kuulovammaisten lasten vanhemmille Suomessa.

Yhdistys pyrkii edistämään kuurojen ja kuulovammaisten lasten ja nuorten kuntoutusta, sosiaalista tilannetta, koulutilannetta, ammatinvalintaa ja opiskelumahdollisuuksia.

Päiväkoti ja koulu

Kuulovammaiset lapset integroidaan lähimpään päiväkotiin tai lähikouluunsa.

Päiväkodit ja koulut voivat saada tukea ja tietoa tarvittavista toimenpiteistä Pedersören kunnalta. Ytteressen koulu ja resurssiyksikkö Snäckan ovat pitkään opettaneet kuulovammaisia lapsia.

Neuvontaa saa myös Kuurojen Liitosta ja Valteri Skillasta.

Ohjelmia suomenruotsalaisesta viittomakielestä ja suomenruotsalaisista kuuroista

Yle Areena: Suomenruotsalaiset kuurot – näkymätön vähemmistö

Minkälaisia haasteita elämä tuo tullessaan, kun on suomenruotsalainen ja kuuro? Onko suomenruotsalaisella viittomakielellä tulevaisuutta?

Alf, Elin, Julia, Robin ja Maj-Lis kertovat arjestaan ja jakavat ajatuksiaan kielestä ja identiteetistä.

Tuotanto: Osk Ursa Minor, 2022.

Infopaketti suomenruotsalaisesta viittomakielestä

Mitä on suomenruotsalainen viittomakieli? Miten se eroaa suomalaisesta tai ruotsalaisesta viittomakielestä? Miksi se on uhanalainen? Miten kieltä elvytetään? Onko kieli vain kommunikointia?

Näihin kysymyksiin löytyy vastaus tästä neliosaisesta sarjasta, jonka nimenä on Tietopaketti suomenruotsalaisesta viittomakielestä. Tämä on sarjan johdantojakso. Tämä sarja on tuotettu myös suomalaisella viittomakielellä, suomenkielisellä tekstityksellä ja puheella.

Katso sarja Viittomakielisessä kirjastossa

Kielikolareita

Kielikolareita-sarja tarkastelee suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielten eroja ja yhteneväisyyksiä.

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään elokuviin viittaavia viittomia.

Huom! Videot on tekstitetty myös suomeksi.

Katso sarja Viittomakielisessä kirjastossa

Tulkkaus ja kääntäminen

Tulkkauspalvelut toimivat arkipäivän työkaluna eriasteisesti kuulovammaisille henkilöille. Tulkkaus voi tapahtua viittomakielellä, viitotulla puheella, tukiviittomien avulla tai kirjoitustulkkauksena, riippuen tarpeesta. Vaikka suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkeja koulutettiin vuosina 2018-2020, on edelleen pulaa suomenruotsalaista viittomakieltä osaavista tulkeista. Myös ruotsinkielisiä kirjoitustulkkeja on liian vähän. Tilanne vaikeuttaa kuurojen mahdollisuuksia toimia tasavertaisina yhteiskunnassa. Kuuroilla on oikeus tulkkauspalveluihin niin sanotusti subjektiivisena oikeutena ja se perustuu useisiin eri lakeihin.

On tärkeää, että viranomaiset tarjoavat tietoa suomenruotsalaisella viittomakielellä. Viranomaiset voivat tilata aineistonsa käännöksiä suomenruotsalaiselle viittomakielelle.

Säännökset oikeudesta käyttää viittomakieltä sekä viranomaisten järjestämästä tulkkaus- ja käännöspalvelusta löytyvät viittomakielilaista.

Tutkimukset

Tutkimukset, jotka käsittelevät ainoastaan suomenruotsalaista viittomakieltä

Mitt eget språk – vår kultur. En kartläggning av situationen för det finlandssvenska teckenspråket och döva finlandssvenska teckenspråkiga i Finland 2014-2015 (PDF) Selvitys suomenruotsalaisen viittomakielen kokonaistilanteesta

Tutkimukset, joissa suomenruotsalainen viittomakieli on mukana

Kielipoliittinen ohjelma, 2022 Viittomakielibarometri 2020: Tutkimusraportti Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta Små språk i Norden. För att öka medvetenheten, intresset och kunskapen om små språk i Norden.

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi

Kuurojen yhteisössä ovat viime vuosina nousseet pintaan historian vääryydet ja ihmisten henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voidaan pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuina Suomen lähihistoriassa.

Lainsäädäntö

Lainsäädäntö ohjaa, miten suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia tulee toteuttaa.

  • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus mainitsee, että sopimusvaltioiden tulee hyväksyä ja helpottaa viittomakielten käyttöä julkisissa yhteyksissä, helpottaa viittomakielten oppimista ja edistää kuurojen yhteisön kielellistä identiteettiä.
  • Viittomakielilaki asettaa viranomaisille velvollisuuden edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.
  • Syrjintälaki sisältää kiellon suoralle ja epäsuoralle syrjinnälle sekä kiellon kieltäytyä tekemästä kohtuullisia mukautuksia tasa-arvon edistämiseksi.