Kuurojen ja viittomakieltä käyttävien totuus- ja sovintoprosessi

Videon kesto: 01:50
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli, Suomenruotsalainen viittomakieli

Kuurojen yhteisössä ovat viime vuosina nousseet pintaan historian vääryydet ja ihmisten henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voidaan pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuina Suomen lähihistoriassa. Suomen hallituksen hallitusohjelman kirjauksessa (2019) luvataan käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Kuurojen lähihistoria sisältää vaikeita asioita: pakkosterilisaatioita, puhumaan pakottamista, avioliittokieltoja ja syrjintää. Esille on tullut myös kertomuksia fyysisestä väkivallasta. Aihe on ollut vahvasti esillä sekä mediassa että eri seminaareissa. Viittomakielisen yhteisön viesti on selvä: kuurojen kärsimiä vääryyksiä on selvitettävä valtion toimesta. Uhrit toivovat myös anteeksipyyntöä ja korvauksia tapahtuneesta.

Selvitysprosessi käynnistyi valtioneuvoston toimeksiannosta Viitotut muistot -hankkeella, jota veti vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui. Hankkeen loppuraportti toi historian vääryydet päivänvaloon.  Selvityksen eteneminen vaatii myös sopivan sovittelumekanismin etsimistä ja soveltamista. Uhreja tulee kuulla, ja traumojen ja vaikeiden asioiden käsittelyssä tulee käyttää asiantuntijoita.

– Tämä on rankka ja koskettava aihe, jota kuurot ovat kantaneet pitkään yhteisönsä sisällä. Vääryyttä kokeneiden on aika saada hyvitystä ja anteeksipyyntö valtiolta. Suomalaisten tulee myös tuntea oma historiansa ja vähemmistöjen historia on osa tätä tarinaa, toteaa Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Uutiset aiheesta

Viitotut muistot -tutkimushanke

Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset -tutkimushanke


Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto käynnisti valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista sekä niiden vaikutuksia yhteisöön 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.

Valtioneuvosto tilasi sovintoprosessia varten oikeudenloukkauksia selvittävän tutkimuksen, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

Viitotut muistot -tutkimushanke käynnistyi kesäkuussa 2020 ja päättyi vuoden 2021 lopussa.

Hankkeen johtajana toimi vammaisuustutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui (HY).

Yhteystiedot

hisayo.katsui@helsinki.fi

Viitotut muistot -hankkeen loppuraportti pöydällä.

Viitotut muistot: Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä


Katsui, Hisayo; Koivisto, Maija; Tepora-Niemi, Suvi-Maaria; Meriläinen, Niina; Rautiainen, Pauli; Rainò, Päivi; Tarvainen, Merja; Hiilamo, Heikki (2021-12-15)

15.12.2021 julkaistussa selvityksessä todettiin, että yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla.

Toimenpidesuositukset:

  1. Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi.
  2. Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn.
  3. Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki.
  4. Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti.
  5. Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
  6. Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista.
  7. Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit.
  8. Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti.

Viitotut muistot -hankkeen loppuseminaarin tallenne


Viitotut muistot -hankkeen loppuseminaari järjestettiin suorana lähetyksenä Helsingin yliopiston Tiedekulmasta ke 15.12.2021 klo 9–11.

Ohjelma

  • Seminaarin avaus
  • Growth -teatteriesitys – Ursa Minor
  • Hankkeen tutkimustulosten esittely
  • Runoesitys – Janne Kankkonen
  • Oikeusministeri Henrikssonin valtiosihteerin Mikaela Nylanderin tervehdys
  • Viittomakielisen yhteisön ja sidosryhmien edustajien puheenvuorot
    • Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen
    • Finlandssvenska teckenspråkiga rf, Magdalena Kintopf-Huuhka
    • Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen
    • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Irja Seilola
    • Kuurojen Liiton nuorisotoimikunta, Monika Hämälä ja Maija Lindström
    • Kuuloliitto ry, Anniina Lavikainen

Yle: Mikaela & Thomas: Historialliset vääryydet

Kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneita oikeudenloukkauksia selvitetään Viitotut -muistot hankkeessa. Hanke on osa valtiollista sovintoprosessia, jollainen Suomessa on aiemmin käynnistetty myös saamelaisten osalta.

Hankkeesta lähetyksessä kertoo tutkija Maija Koivisto.

Viittomakielisen yhteisön kannanotot

Uutiset 17.12.2021

Markku Jokinen: Historian vääryydet eivät saa toistua

Sanna Marinin hallitusohjelmaan on merkitty valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Tähän prosessiin sisältyy valtion tilaama Viitotut muistot -tutkimushankkeen selvitys, joka julkaistiin keskiviikkona 15.12.

> Lue lisää
Uutiset 8.6.2019

Liittokokous 2019 julkilausuma

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

> Lue lisää

Suomen kuurojen historiaseuran kannanotto 2019


Kannanotossaan Suomen kuurojen historiaseura toteaa, että kuuroja on kaltoinkohdeltu henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti vuosikymmeniä, eikä heidän itsemääräämisoikeuttaan ja fyysistä koskemattomuuttaan ole aina kunnioitettu.

Videoita aiheesta

Yle: Pakolla steriloidut


Suomi on tehnyt tuhansia kansalaisiaan lisääntymiskyvyttömiksi vastoin heidän omaa tahtoaan.

Osa heistä on yhä elossa ja toivoo valtiovallalta korvauksia tai edes anteeksipyyntöä.

Yle: Hyvissä aikeissa


Kolmiosainen dokumenttisarja rodunjalostuksen historiasta Suomessa.

Sarjan viimeisessä jaksossa Puhdistusta ja jalostusta kerrotaan, miten radikaali rotuhygienian kannattaja Martti Pihkala pyrki määrittelemään ihannesuomalaisen ja estämään muun muassa kuurojen lisääntymisen.

Historian vääryydet -seminaari 20.10.2018


Seminaari käsitteli vääryyksiä, joita Suomessa on kohdistunut viittomakielisiin ja sitä, miten niitä tulisi hyvittää.

Suomeksi spiikattu tallenne seminaarista on katsottavissa Viittomakielisessä kirjastossa.

 

Ikuinen haava


Ikuinen haava on tositapahtumiin perustuva viittomakielinen tarina, novelli kuuron naisen ja kuuron avioparin asemasta Suomessa vuonna 1928.

Novelli on omistettu aborttiin kuolleiden naisten muistolle.

Video sijaitsee Viittomakielisessä kirjastossa ja se  on tekstitetty suomeksi ja englanniksi.

Muuta aiheeseen liittyvää tietoa

Kuurojen lehti 8.5.2018

Kakkosluokan kansalaiset – pitkään vaietut vääryydet esille

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.

> Lue lisää

”Sisällämme on möykky, joka pitää valaista” – Viittomakielisiin ja saamelaisiin kohdistuneet historian vääryydet ovat koko yhteiskunnan asia

Ihmisoikeusliiton syyskokouksessa 10.12.2020 saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista oli puhumassa väitöskirjatutkija Helga West ja viittomakielisten ja kuurojen sovintoprosessista toiminnanjohtaja Markku Jokinen Kuurojen Liitosta.

21.12.2020 julkaistussa uutisessa pohditaan mm. sovintoprosessin nimen muuttamista totuus- ja sovintoprosessiksi.

”Tarvetta on sekä totuudelle että sovinnolle. Toivottavasti pääsemme siihen, että myös meidän prosessimme kantaa nimeä totuus- ja sovintoprosessi kuten saamelaisilla”, sanoo Markku Jokinen.

Kirjallisuutta


Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen
Löfström Jan (toim.). Gaudeamus 2012.

Maahan lämpimään – Suomen viittomakielisten historia
Salmi Eeva, Laakso Mikko. Kustantaja Kuurojen Liitto. Painovuosi 2005.