sovintoprosessi

Kuurojen Liitto pitää erittäin tärkeänä, että prosessi jatkuu valtioneuvoston työryhmän esityksen pohjalta.

Suomen lähihistoria pitää sisällään eri ihmisryhmiin kohdistuneita vääryyksiä kuten pakkosterilisaatiota, oman kielen käytön estämistä ja muuta kaltoinkohtelua. Nämä vääryydet ovat kohdistuneet myös viittomakielisiin.

Keskustelemassa prosessin seuraavista askelista olivat viittomakielisten järjestöt. Lisäksi kuultiin puheenvuoroja kokemusasiantuntijoilta.

Viime vuosilta tuttu viittomakielen päivän seminaari järjestettiin tänä vuonna webinaarina 12.2. Ohjelman huipensi Vuoden viittomakieliteko 2020 -kunniapalkinnon saajan julkistaminen.

Verkkokyselyyn voi osallistua suomalaisella viittomakielellä, suomenruotsalaisella viittomakielellä, suomeksi tai ruotsiksi.

Kuurojen yhteisössä on jo jonkun aikaa ollut käynnissä historian vääryydet -selvitysprosessi. Prosessissa on otettu askel eteenpäin nyt, kun Valtioneuvoston rahoittama Viitotut muistot -tutkimushanke on alkanut.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama tutkimushanke pohjustaa sovintoprosessia tuottamalla tietoa muun muassa siitä, miten kohdeyhteisö suhtautuu sovintoprosessiin.

Kuurojen yhteisön kokemista historian vääryyksistä on nyt käynnistetty sovintoprosessi. Mutta pitäisikö sen olla totuus- ja sovintoprosessi? Kuurojen Liiton johtaja Laura Pajunen bloggaa aiheesta.

Valtioneuvoston kanslia on avannut haettavaksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja. Yksi määrärahoista on tarkoitettu kuurojen historian vääryyksiä koskevaan tutkimushankkeeseen.

Kuurojen Liiton johdon ja pääministerin tapaamisen aiheena oli viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet. Tapaamisessa luovutettiin liittokokouksen 2019 julkilausuma, jossa ilmaistiin tuki hallitusohjelman kirjaukselle, jossa luvataan valtioneuvoston käynnistävän sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Kuurojen Liiton vuoden 2019 liittokokous pidettiin 8. kesäkuuta Helsingissä. Paikalla oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Tämä kokous oli tärkeä, sillä liittokokousväki allekirjoitti kokouksen päätteeksi erityisen julkilausuman koskien kuurojen historian vääryyksien sovintoprosessia.

Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Maanantaina 3.6. julkistetusta hallitusohjelmasta on jo ehditty iloita kuurojen yhteisössä. Kuurojen Liiton vaaliteesit huomioitiin hyvin ohjelmassa ja lisäksi valtioneuvosto käynnistää sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kymmenettä kertaa juhlittavan viittomakielen päivän kunniaksi pidettiin jälleen viittomakielen päivän seminaari. Kansallismuseon auditorioon kokoontui noin sata osallistujaa ja hienon aamupäivän juontajana toimi kansanedustaja Mikaela Nylander.

Yhdistystason neuvottelupäivät kokosi 21 jäsenyhdistyksen edustajat Ouluun keskustelemaan liiton tulevista strategioista ja yhdistysohjelman jalkauttamisesta. Lisäksi syvennyttiin vaikeaan ja paljon tunteita herättävään Historian vääryydet -aiheeseen.

Eduskunnan viittomakielten verkosto on 17.1.2019 lähestynyt ryhmäpuheenjohtajia liittyen kuurojen kohteluun Suomen lähihistoriassa.

Kuurojen yhteisössä on viime vuosina noussut pintaan historian vääryydet ja monen henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voi pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuna Suomen lähihistoriassa. Suomen valtion tulee käynnistää selvitystyö ja pyytää uhreilta anteeksi.

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.