Kesto: 11:41
Tekstitys: Suomi
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Viitotut muistot -tutkimushanke on alkanut

Kuurojen yhteisössä on jo jonkun aikaa ollut käynnissä historian vääryydet -selvitysprosessi. Prosessissa on otettu askel eteenpäin nyt, kun Valtioneuvoston rahoittama Viitotut muistot -tutkimushanke on alkanut.

Viitotut muistot -tutkimushanke kokoaa tietoa kuurojen ja viittomakieltä käyttävien kokemista vääryyksistä. Tutkimushankkeen kokoamia tietoja on tarkoitus käyttää myöhemmin varsinaisessa sovintoprosessissa.

Tutkimushankkeen vaiheet

Tutkimushanke kestää kesäkuusta 2020 vuoden 2021 joulukuuhun. Tutkimushanke on siis jo käynnissä. Viitotut muistot -avausseminaari pidettiin 22. syyskuuta verkossa.

Helsingin Yliopiston apulaisprofessori Hisayo Katsui kertoo, että hankkeeseen sisältyy monta vaihetta; konsultointikierros, ryhmähaastatteluja, seminaareja, verkkokysely ja loppuraportti.

Tutkimusryhmä on monipuolinen

Ryhmässä on sekä kuuroja että kuulevia tutkijoita.

– Tutkimusryhmämme on monipuolinen. Osa on viittomakielisen yhteisön jäseniä, osa tietää viittomakielisten asioista ja osalle yhteisö on kokonaan tuntematon. Ryhmän kaikkia jäseniä tarvitaan. Me tutkijat, jotka olemme viittomakielisen yhteisön jäseniä osaamme kiinnittää huomion yhteisön sisäisiin asioihin ja tabuihin. Ne tutkijat, jotka tulevat yhteisön ulkopuolelta saattavat puolestaan huomata sellaisia tärkeitä asioita, joita me itse emme huomaisi ollenkaan, kuvailee Helsingin Yliopiston tutkija Maija Koivisto.

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi eroaa viittomakielisten sovintoprosessista, sillä saamelaisilla on myös totuusprosessi, jota viittomakielisillä ei ole. Kysymys siitä, miksi viittomakielisillä ei ole myös totuusprosessia, on edelleen keskustelun alla.

– Vaikka prosessimme ovat erilaisia, voimme kuitenkin oppia paljon siitä, mitä saamelaisten totuus- ja sovintoprosessissa on jo tehty ja tullaan tekemään, toteaa Hisayo Katsui.

Viittomakielisten osallistuminen

Maija Koivisto toivoo, että viittomakielinen yhteisö osallistuu tutkimukseen muun muassa vastaamalla verkkokyselyyn. Mikäli näitä asioita ei ole tapahtunut sinulle, mutta olet nähnyt jonkun toisen kokevan tapahtumia tai tilanteita, niin voit vastata kyselyyn.

Tutkimushankkeeseen toivotaan mahdollisimman laajaa vastaajakuntaa. Iällä tai äidinkielellä ei ole väliä.

Hisayo Katsui toivoo, että tutkimushankkeen lopputuloksena on raportti, jossa näkyvät viittomakielisen yhteisön todelliset kokemukset.

Tutkimushankkeen seuraaminen

Tutkimushanketta voi seurata sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, Instagramissa ja Twitterillä tunnisteella Viitotutmuistot.