Kuulovammaisten lasten vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä järjestöihin ja nostaneet esille huolensa siitä, että erityisen tuen oppilailla ei ole ollut yhdenvertaista mahdollisuutta siirtyä etäopetukseen kaikissa kunnissa.
Usean vuoden ajalta tuttua ilmiötä on taas liikkeellä: kaduilla ja muilla julkisilla paikoilla tapahtuu rahankeräystä, joissa kerääjät esittelevät itsensä kuuroiksi tai sanovat keräävänsä rahaa kuurojen hyväksi. Tämä ei ole Kuurojen Liiton toimintaa.
Viime vuosilta tuttu viittomakielen päivän seminaari järjestettiin tänä vuonna webinaarina 12.2. Ohjelman huipensi Vuoden viittomakieliteko 2020 -kunniapalkinnon saajan julkistaminen.
Kuurojen Liiton hallitus valitsi Vuoden viittomakielitekopalkinnon saajaksi valtioneuvoston kanslian, joka on ollut tiennäyttäjänä viittomakielen tulkkauksen järjestämisessä koronakriisiin liittyvissä tiedotustilaisuuksissa.
Kansallisten viittomakieltemme omaa juhlapäivää, Viittomakielen päivää, vietetään 12. helmikuuta. Päivää juhlistetaan webinaarissa sekä monessa muussa teematapahtumassa eri puolella Suomea.
Järjestöpäivät kokosi 20 jäsenyhdistyksen edustajat Zoom-etätapahtumaan keskustelemaan kuntavaaliteeseistä, uudesta strategiakaudesta ja koronaviruksen vaikutuksista yhdistystoimintaan.
STM:n raportissa todetaan, että tiedonkulku viranomaisten ja viittomakielisten lasten, nuorten ja vanhempien välillä ei
ole ollut koronakriisin aikana riittävää. Myös etäopetuksessa on ollut haasteita.
Sata vuotta rautaista sisua: Suomen kuurojen urheiluhistoria on julkaistu yksien kansien välissä. Historiikin julkaisu huipensi Suomen Kuurojen Urheiluliiton 100-vuotisjuhlavuoden.
Vuoden 2021 alusta suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksesta vastaavat Jyväskylän ja Helsingin yliopistot. Tutkimustyön rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.