Kaikilla on oikeus tietoon -webinaarin aiheina olivat Yleisradion palvelut viittomakielisille, tekstipuhelupalvelun (TPP) muutokset ja 112 hätäpuhelut viittomakielellä.

Tilaisuuden juontajana toimi liiton toimittaja-tuottaja Netta Keski-Levijoki, joka totesi avauspuheenvuorossaan, että tiedonsaanti on ihmisoikeuskysymys. Kaikilla tulee olla mahdollisuus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoa yhdenvertaisesti. Tiedonsaantia käsitellään myös YK:n vammaisten oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Miksi viittomakieliset kuitenkin edelleen kokevat, ettei asiat ole tältä osin kunnossa?

Ylen viittomakieliset palvelut

Aluksi nähtiin kokemusasiantuntijoiden kommentteja ja esille nousi mm. se,  kuinka tärkeä on saada uutisia ja hätätilannetiedotuksia omalla äidinkielellä, viittomakielellä. Mikaela & Thomas -ohjelma sai monta mainintaa. Ylen viittomakielinen lastenohjelmatarjonta sai myös kiitosta, mutta toiveena oli, että ohjelmistossa olisi vielä enemmän viittomakielisiä ohjelmia eikä vain viittomakielelle tulkattuja. Myös tulkattuja suoria lähetyksiä toivottiin lisää, erityisesti urheilun osalta.

Ylen saavutettavuusvastaava Minna Pöntys kertoi Ylen järjestämistä asiakastutkimuksista: yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa toteutettiin keväällä 2023 keskustelutilaisuus, jossa mukana oli 13 viittomakielistä ja 6 yleläistä. Lisäksi Ylessä toimii kaksi kertaa vuodessa kokoontuva saavutettavuuden kokemusasiantuntijaryhmä, jossa edustaja myös Kuurojen Liitosta.

Kevään keskustelutilaisuudessa Yle sai kiitosta mm. viittomakielisestä ajankohtaistiedotuksesta, UMK:n viiittomakielisestä lähetyksestä ja laadukkaasta tulkkauksesta. Pöntys kertoi, että Ylen viittomakielisten sisältöjen määrä on monikertaistunut viime vuosina. Ylen viittomakielisiin ohjelmiin toivottiin kuitenkin enemmän monipuolisuutta ja viittomakielisten vahvempaa osallistumista ja näkyvyyttä tuotannoissa. Viittomakieliset nuoret kokivat myös, ettei heille suunnattua ohjelmistoa ole. Lisäksi toivottiin parannusta viittomakielisen sisällön löydettävyyteen Yle Areenassa.

Pöntyksen mukaan uudenlaisia viittomakielisiä sisältöjä, myös suomenruotsalaisella viittomakielellä, selvitellään ja pilotoidaan. Yle Areenan palveluja tullaan myös kehittämään, samoin selvityksessä on uudenlaiset tulkkausvaihtoehdot.

Tekstipuhelupalvelun muutokset

Tekstipuhelupalvelun käyttäjät kertoivat TPP:n olevan tärkeä arkielämän asioiden hoidossa. Käyttö on helppoa eikä kuvayhteyksiä tarvita. Palveluajat koettiin kuitenkin liian rajatuiksi, ja siihen toivottiin muutosta.

Vakka-Suomen Puhelimen liiketoimintajohtaja Jyri Pouttu avasi TPP:n nykytilaa. Rahoituksen riittämättömyydestä johtuen palveluaikoja on jouduttu supistamaan, ja käyttäjämäärät ovat laskeneet. Kuurojen Liitto on hakenut palvelulle jatkorahoitusta ensi vuodeksi, ja päätös siitä saadaan joulukuussa. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet, mikä tulee aiheuttamaan lisähaasteita palveluaikoihin.

Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg kertoi sosiaali- ja terveysministeriön Tekstipuhelupalvelun tulevaisuus -työryhmän raportin tavoitteista. Pyrkimyksenä on mm. turvata nykypalvelu siirtymäajaksi 2024-2025, seurata viestintäpalveluiden kehittymistä ja mahdollisia korvaavia ratkaisuja sekä toteuttaa etäkirjoitustulkkauspalvelun kokeilu Kelassa (tästä lisää oheisessa uutisessa).

Keskusteluissa ilmeni monen käyttäjän huoli TPP:n tulevaisuudesta; palvelulle on selvästi edelleen tarvetta.

112 hätäpuhelut viittomakielellä

Viittomakielisen 112-hätäpuhelun pilotti on päättymässä tämän vuoden lopussa, ja palvelun mahdollisesta jatkosta ei ole vielä tietoa. Palvelua käyttäneet kiittivät kokeilua, mutta kokivat sovelluksen käytön hankalaksi.

Projektipäällikkö Tuomas Sola Kelasta kertoi pilotissa tulleista kokemuksista. Hätäkeskuslaitokseen asti yhdistettyjä kontakteja on ollut vuosittain n. 10-20 kpl. Koesoittoja on myös tehty runsaasti. Kokeilun aikana havaittiin, että 112-sovelluksen kautta yhteys on teknisestä haastava, ja moni yhteydenotto tulikin Kelan etäpalvelun kautta.

Erilaiset hätätilanteet kirvoittivat keskustelua, ja palvelun jatko koettiin tärkeäksi; hätätilanteessa tekstimuotoinen viestittely voi olla monelle vaikeaa. Sovelluksen käytettävyyteen toivottiin myös parannusta.

112-hätätekstiviestiin on tulossa käyttöön reaaliaikainen tekstiviestipalvelu vuonna 2025, lisäksi ennakkorekisteröitymisestä ollaan luopumassa. Lisää aiheesta oheisesta uutislinkistä.

Loppuyhteenvedosta Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen totesi yhtenä suurimpana ongelmana olevan rajatut palveluajat; oikeus saada ja jakaa tietoa omalla äidinkielellä ei aina toteudu. Yhdenvertaisuus koskee myös kielellisiä oikeuksia. Jokinen lisäksi kiitti Yleä viittomakielisen ohjelmatuotannon määrän kasvusta.

Kuurojen Liitto jatkaa oikeuksienvalvontatyötään kaikkien teemojen osalta, ja ensi vuoden aikana pyritään löytämään ratkaisuja mm. tekstipuhelupalvelun osalta.