För att nå önskade resultat behövs långsiktig god planering, samarbete och påverkansarbete.

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.

Vuonna 2017 kuurojen yhteisöä ja kaikkia muita vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjiä ravisteli Kelan järjestämä vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutus. Tulkkauspalvelun kilpailutusasiakirjoista huomattiin uudistuksia, joihin sekä palveluntuottajat että asiakkaat olivat tyytymättömiä. Valituksia on meneillään monella taholla, muun muassa poliisilla, Markkinaoikeudessa, eduskunnan oikeusasiamiehellä ja Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Asiakkaiden näkökulmaa nousi ajamaan StopKela -kansalaisliike. Tiimiä edustaa Eeva Tupi, joka kertoo blogissaan StopKelan toiminnasta.

Kuurojen Liiton sopeutumisvalmennuskursseille ilmoittautumiset ovat alkaneet. Kursseja on järjestetty yli 40 vuotta. Kurssisuunnittelija Maija Pulkkinen kertoo miksi sopeutumisvalmennuskurssit ovat edelleen suosittuja ja keille kurssit on tarkoitettu.

Kaksi tulkkiopiskelijaa kertoo tuntemuksistaan Kelan tulkkauspalvelujen kilpailutuksen ja päätösten jälkeen.

Kuurojen Liiton työllisyyskoordinaattori Börje Hanhikoski bloggaa työrintaman kuulumisista. Hän kertoo mitä Kuurojen Liiton työllisyyskoordinaattorit tekevät, pohtii miten aktiivimalli liittyy kuuroihin työnhakijoihin ja esittelee uutta viittomakielistä työelämätietopakettia.

Sana Suomi viitotaan koskettamalla etusormella leukaan kaksi kertaa. Aina Suomea ei kuitenkaan ole viitottu näin, bloggaa Humakin lehtori Outi Ahonen.

Kuurojen Liiton sanakirjantoimittaja Pia Taalaksen työharjoittelija sai hänet pohtimaan verkkosanakirjojen merkitystä nykypäivänä. Ketkä käyttävät sanakirjoja? Onko sanakirjoista hyötyä kuuroille? Käytetäänkö sanakirjoja peruskoulujen viittomakielen tunneilla? Muistetaanko sanakirjojen olemassaolo? Pia bloggaa pohdintojaan.

Kirjoitimme viime vuonna Facebookiin blogikirjoituksen, jossa pohdimme, kuka omistaa viittomakielen ja kenellä on oikeus sitä hyödyntää. Kirjoitus aiheutti somekohun ja keskusteluun tuli ikäviäkin sävyjä. Nyt muutamaa kuukautta myöhemmin pohdimme, mistä kohussa oikein oli kyse ja mitä se meille opetti.