historian vääryydet

Liiton maaliskuun alussa käynnistynyt yhdistyskiertue jatkuu elokuussa.

Suomen lähihistoria pitää sisällään eri ihmisryhmiin kohdistuneita vääryyksiä kuten pakkosterilisaatiota, oman kielen käytön estämistä ja muuta kaltoinkohtelua. Nämä vääryydet ovat kohdistuneet myös viittomakielisiin.

Liiton maaliskuun alussa käynnistynyt yhdistyskiertue saa jatkoa nyt viidellä uudella paikkakunnalla.

Keskustelemassa prosessin seuraavista askelista olivat viittomakielisten järjestöt. Lisäksi kuultiin puheenvuoroja kokemusasiantuntijoilta.

Sanna Marinin hallitusohjelmaan on merkitty valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Tähän prosessiin sisältyy valtion tilaama Viitotut muistot -tutkimushankkeen selvitys, joka julkaistiin keskiviikkona 15.12.

Keskiviikkona 15.12. julkaistiin Viitotut muistot -hankkeen loppuraportti, jossa vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsuin johtama tutkimusryhmä esitteli kuuroihin kohdistuneita oikeudenloukkauksia.

Tiedote 15.12.2021

Viime vuosilta tuttu viittomakielen päivän seminaari järjestettiin tänä vuonna webinaarina 12.2. Ohjelman huipensi Vuoden viittomakieliteko 2020 -kunniapalkinnon saajan julkistaminen.

Verkkokyselyyn voi osallistua suomalaisella viittomakielellä, suomenruotsalaisella viittomakielellä, suomeksi tai ruotsiksi.

Kuurojen yhteisössä on jo jonkun aikaa ollut käynnissä historian vääryydet -selvitysprosessi. Prosessissa on otettu askel eteenpäin nyt, kun Valtioneuvoston rahoittama Viitotut muistot -tutkimushanke on alkanut.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama tutkimushanke pohjustaa sovintoprosessia tuottamalla tietoa muun muassa siitä, miten kohdeyhteisö suhtautuu sovintoprosessiin.

Kuurojen yhteisön kokemista historian vääryyksistä on nyt käynnistetty sovintoprosessi. Mutta pitäisikö sen olla totuus- ja sovintoprosessi? Kuurojen Liiton johtaja Laura Pajunen bloggaa aiheesta.

Valtioneuvoston kanslia on avannut haettavaksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja. Yksi määrärahoista on tarkoitettu kuurojen historian vääryyksiä koskevaan tutkimushankkeeseen.

Kuurojen Liiton johdon ja pääministerin tapaamisen aiheena oli viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet. Tapaamisessa luovutettiin liittokokouksen 2019 julkilausuma, jossa ilmaistiin tuki hallitusohjelman kirjaukselle, jossa luvataan valtioneuvoston käynnistävän sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Kuurojen Liiton vuoden 2019 liittokokous pidettiin 8. kesäkuuta Helsingissä. Paikalla oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Tämä kokous oli tärkeä, sillä liittokokousväki allekirjoitti kokouksen päätteeksi erityisen julkilausuman koskien kuurojen historian vääryyksien sovintoprosessia.

Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Maanantaina 3.6. julkistetusta hallitusohjelmasta on jo ehditty iloita kuurojen yhteisössä. Kuurojen Liiton vaaliteesit huomioitiin hyvin ohjelmassa ja lisäksi valtioneuvosto käynnistää sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kymmenettä kertaa juhlittavan viittomakielen päivän kunniaksi pidettiin jälleen viittomakielen päivän seminaari. Kansallismuseon auditorioon kokoontui noin sata osallistujaa ja hienon aamupäivän juontajana toimi kansanedustaja Mikaela Nylander.