Tutkimuksen mukaan Pohjoismainen inklusiivinen opetus lähikouluissa on epäonnistunut kuulovammaisten kohdalla. Millaista on olla nuori kuulovammainen ja käydä koulua Pohjoismaassa?

Kuurojen Liiton johdon ja pääministerin tapaamisen aiheena oli viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet. Tapaamisessa luovutettiin liittokokouksen 2019 julkilausuma, jossa ilmaistiin tuki hallitusohjelman kirjaukselle, jossa luvataan valtioneuvoston käynnistävän sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 23.10.2019 kokouksessaan myöntänyt FT Päivi Rainòlle suomalaisen viittomakielen dosentin arvon.

Museon uusi näyttely kertoo kuurojen toiminnasta kirjapainoalalla 1900-luvulla, kuten kuuron Oskar Wetzellin perustamasta kirjansitomosta sekä kuurojen oman kirjapainon Oy Surdus Ab:n toiminnasta. Näyttelyn avajaisia vietetään 29.10. ja tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä.

Vinkkejä Kuurojen Liiton digiohjaukselta: Voit asentaa tietokoneelleesi tai puhelimeen TeamViewer – etähallintaohjelman. Silloin sinun koneellesi voidaan ottaa yhteys kaukaa.

Kuurojen lehden numero 3/2019 saapuu tilaajille kansainvälisen kuurojen viikon aikana. Lehteen sisältyy sekä tietoa että viihdettä ja kiinnostavia henkilöhaastatteluita yhteisön ihmisistä.

Vammaisfoorumi teki vuonna 2018 kyselyn YK:n vammaissopimuksen toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, joista viittomakielisiä vastaajia oli 49. Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg on koostanut yhteenvedon kyselyyn vastanneiden viittomakielisten osalta.

Valtioneuvosto on 29.8. asettanut Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) toimikaudelle 1.9.2019 – 30.8.2023. Johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta on valittu neuvottelukunnan varapuheenjohtajaksi. VANEn päätehtävänä on koordinoida YK:n vammaissopimusta Suomessa.

Viime vuosina Suomen teatteriala on saanut joukkoonsa viittomakielisiä koulutettuja ammattilaisia, jotka haluavat olla mukana tekemässä produktioita tasavertaisena muiden joukossa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen jätti 13.8.2019 hallituksen kirjallisen kysymyksen, jossa esitettiin huoli siitä, etteivät viittomakielisten perheiden kuulevat lapset saa koulussa viittomakielen opetusta pyynnöistä huolimatta. Vastauksessaan opetusministeri Li Andersson toteaa, että opetuksen järjestäminen on mahdollista ottaa huomioon vasta kun ko. rahoituslakia avataan kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hallituskaudella selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeita.

Filippiineillä tunnetaan käsite rapumentaliteetti, jolla tarkoitetaan sitä, ettei haluta päästää toisia menestymään. Vallalla on ajattelutapa, että jos minulla ei ole jotain, ei sinullakaan saa sitä olla. Kaikkien pitää olla samalla viivalla. Kuurojen yhteisössä on nähty vastaavaa ilmiötä ja siitä käytetään käsitettä raputeoria. Viittomakielinen räppäri Signmark eli Marko Vuoriheimo bloggaa omakohtaisista kokemuksistaan raputeoriasta.

European Union of the Deaf (EUD) järjestää iltaseminaarin lauantaina 31.8. klo 19-21 Valkean talon auditoriossa.

Vinkkejä Kuurojen Liiton digiohjaukselta: mikä on mobiilivarmenne?

Vinkkejä Kuurojen Liiton digiohjaukselta: ohjeet, miten asennat WhatsAppin älypuhelimeen. WhatsAppilla voi soittaa videopuheluita ja lähettää kuvia ja videoita.

Tänä sunnuntaina Pariisi, väliaikainen kuurojen kaupunki, hiljenee kun kuurot eri puolilta maailmaa matkustavat koteihinsa. Videolla näet tunnelmia eilisistä päättäjäisistä ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Ronit Laquerriere-Levenin haastattelun.

Pariisin maailmankongressin teemana on ”Sign language rights for all” – mitä se merkitsee käytännössä ja mitä voimme tehdä ajaaksemme viittomakielisiä oikeuksiamme?

Kongressissa yli sadan maan joukosta haastattelimme kuuroja Australiasta, Ecuadorista, Ugandasta, Belgiasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Senegalista, Yhdysvalloista ja Japanista siitä, mitkä asiat ovat nyt pinnalla heidän omien maittensa kuurojen yhteisöissä.

WFD:n maailmankongressissa Pariisissa on yli 2000 osallistujaa ja aina siellä täällä osallistujien seassa pilkottaa suomalainen. Kysyimme, miksi suomalaiset ovat maailmankongressissa ja mitä he pitävät kongressista.