Kuurojen yhteisössä ovat viime vuosina nousseet pintaan historian vääryydet ja ihmisten henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voidaan pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuina Suomen lähihistoriassa. Suomen hallituksen hallitusohjelman kirjauksessa (2019) luvataan käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
Kuurojen lähihistoria sisältää vaikeita asioita: pakkosterilisaatioita, puhumaan pakottamista, avioliittokieltoja ja syrjintää. Esille on tullut myös kertomuksia fyysisestä väkivallasta. Aihe on ollut vahvasti esillä sekä mediassa että eri seminaareissa. Viittomakielisen yhteisön viesti on selvä: kuurojen kärsimiä vääryyksiä on selvitettävä valtion toimesta. Uhrit toivovat myös anteeksipyyntöä ja korvauksia tapahtuneesta.
Selvitysprosessi käynnistyi valtioneuvoston toimeksiannosta Viitotut muistot -hankkeella, jota veti vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui. Hankkeen loppuraportti toi historian vääryydet päivänvaloon. Selvityksen eteneminen vaatii myös sopivan sovittelumekanismin etsimistä ja soveltamista. Uhreja tulee kuulla, ja traumojen ja vaikeiden asioiden käsittelyssä tulee käyttää asiantuntijoita.
– Tämä on rankka ja koskettava aihe, jota kuurot ovat kantaneet pitkään yhteisönsä sisällä. Vääryyttä kokeneiden on aika saada hyvitystä ja anteeksipyyntö valtiolta. Suomalaisten tulee myös tuntea oma historiansa ja vähemmistöjen historia on osa tätä tarinaa, toteaa Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.
