Kuurojen lehti

Ajankohtaiskatsauksemme nostaa esiin kielen ja sovinnon teemoja. Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma sekä totuus- ja sovintoprosessin tueksi valmistuneet selvitykset vievät tärkeää työtä eteenpäin. Kuurojen Videon yli 20 vuotta sitten tuottama seminaarikooste suomenruotsalaisten kuurojen lapsuus- ja kouluajan kokemuksista muistuttaa yhteisestä historiasta, jota ei saa unohtaa. Lisäksi tarjolla on uutta luettavaa ja katsottavaa: Kuurojen lehti, Verkkobileiden tallenne ja Teatteri Totin Liisa-näytelmä.

Kuurojen lehden numeron 3/2025 aiheita ovat muun muassa totuus- ja sovintoprosessin eteneminen, uusi väitöstutkimus, kuurojen vuorikiipeilijöiden huiputukset ja Kuurojen Liiton juhlavuoden tapahtumat.

Kuurojen lehden numeron 2/2025 aiheita ovat muun muassa Kuurojen Liiton ensimmäinen puheenjohtaja Julius Hirn, suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma ja Kuurojen seniorien kulttuuritapahtuma.

Kuurojen lehden numeron 1/2025 aiheita ovat muun muassa Kuurojen Liiton juhlavuosi, kuurot ja musiikki sekä viittomakielitekopalkinnon voittaja.

Kuurojen lehden kaikille lukijoille suunnattu kysely on avattu verkossa. Kysely sulkeutuu torstaina 13.2.2025.

Vuoden viimeisen lehden 4/2024 aiheita ovat muun muassa tekstipuhelupalvelun päättyminen, kuurojenopetuksen murros sekä Kuurojen museon uusi näyttely ja työntekijä.

Lehdestä 3/2024 pääsee lukemaan muun muassa kuurojen suhteesta vammaisuuteen, uudenlaisista kokoontumisen muodoista, muistitietoon perustuvasta tutkimuksesta sekä totuus- ja sovintoprosessin etenemisestä.

Lehdestä 2/2024 pääsee lukemaan muun muassa Kuurojen valtakunnallisista kulttuuripäivistä, tulkkauspalvelun ongelmista, muistisairauden vaikutuksista ja Rivien välissä -tapahtuman aiheista.

Kuurojen lehden toimittajat nähtiin neljättä kertaa livenä Rivien välissä -tapahtumassa 26. huhtikuuta. Olemme avanneet palautekyselyn, johon voi vastata 12.5. saakka, ja julkaisseet tapahtuman tallenteet Viittomakielisessä kirjastossa.

Lehden numerossa 1/2024 kerrotaan muun muassa viittomakielisen varhaiskasvatuksen keskittämisestä Helsingissä, parinmuodostuksesta kuurojen yhteisössä ja tuoreesta filosofian tohtorista.

Lehden numero 4/2023 saapuu tilaajille lähipäivinä. Lehdessä kerrotaan muun muassa vammaispalvelulain siirtämisestä, kuuroista taiteen tekijöistä ja urheilijoiden kansainvälisestä arvokisamenestyksestä.

Lehden numero 3/2023 saapuu tilaajille syyskuun viimeisellä viikolla. Lehdessä muun muassa pohditaan järjestöjen uuden rahoitusmallin riskejä ja palataan seniorien kulttuuritapahtuman tunnelmiin.

Kesän numero 2/2023 saapuu tilaajille juhannusviikolla tai heti sen jälkeen. Lehdessä muun muassa pohditaan kehitysyhteistyöhön tulevia leikkauksia ja identiteettien monipuolistumista kuurojen yhteisössä.

Vuoden ensimmäinen numero saapuu tilaajille maaliskuun puolessa välissä. Lehdestä pääsee lukemaan muun muassa viittomakielten elvytyksestä, Vuoden viittomakieliteko 2022 -tunnustuksen saajasta ja Rivien välissä 3 -tapahtuman aiheista.

Syksyn 2022 sunnuntai-iltojen viihdearvo on ollut katossa, kun MTV3:lta on pärähtänyt käyntiin suora Tanssii tähtien kanssa -lähetys. Yksi kilpailijoista nimittäin on artistina ansioitunut Signmark, josta on kuoriutunut parkettien partaveitsi.

Innostus viittomakieleen johti Marja Saukkosen kuurojenpapiksi vuonna 2002, viitisen vuotta pappisvihkimyksen jälkeen. Hän on monille tuttu kasvo myös somemaailman kautta.

Sinulla on mahdollisuus nähdä livenä kerrottua, viitottua journalismia torstaina 9.2. kello 18–19.30. Kuurojen lehti järjestää Rivien välissä -tapahtuman jo kolmatta kertaa.

Joulunumero saapuu tilaajille pian itsenäisyyspäivän jälkeen. Lehdestä pääsee lukemaan muun muassa tanssikisaan osallistumisesta, somevaikuttamisesta, onnistuneista opetusjärjestelyistä ja taiteilijuudesta.

Vuoden kolmas Kuurojen lehden numero saapuu tilaajille syyskuun viimeisellä viikolla. Lehdestä pääsee lukemaan muun muassa uusista suosituksista lasten kuulonkuntoutukseen ja 1960-luvulla kuuroille oppilaille tehdyistä kokeellisista korvaleikkauksista.

Testamenttilahjoitukset ovat tärkeä osa yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan rahoitusta. Suomalaisista yli 70 prosenttia osallistuu tavalla tai toisella hyväntekeväisyyteen, mutta vain yksi prosentti testamenttaa omaisuuttaan järjestöjen hyväksi.