Uutiset

WFD:n maailmankongressissa Pariisissa on yli 2000 osallistujaa ja aina siellä täällä osallistujien seassa pilkottaa suomalainen. Kysyimme, miksi suomalaiset ovat maailmankongressissa ja mitä he pitävät kongressista.

Kuurojen maailmanliiton WFD:n yleiskokouksen jälkeen on vuorossa 18. kerran järjestettävä maailmankongressi, joka kestää tiistaista lauantaihin. Tiistaina maailmankongressi alkoi avajaisilla upeassa valtavassa katsomossa.

Kuurojen maailmanliiton WFD:in tiistaina alkanutta kongressia edelsi kaksipäiväinen yleiskokous. Helteiseen Pariisiin oli kokoontunut edustajia 87 eri maasta, Suomen edustajina olivat Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Aaltonen ja hallituksen jäsen Nina Sivunen.

Kuurojen Liitto on nyt kolmatta kertaa mukana SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Löydät meidät Porin kävelykadulta torstaina ja perjantaina. Lisäksi järjestämme kaksi Opi viittomaan vartissa -tuokiota.

Kuurojen Liiton vuoden 2019 liittokokous pidettiin 8. kesäkuuta Helsingissä. Paikalla oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Tämä kokous oli tärkeä, sillä liittokokousväki allekirjoitti kokouksen päätteeksi erityisen julkilausuman koskien kuurojen historian vääryyksien sovintoprosessia.

Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Suomen viittomakielten korpusprojektin ensimmäinen osakokonaisuus on nyt julkaistu FIN-CLARINin Kielipankissa*. Suomalaisen viittomakielen korpus sisältää yhteensä yli 14 tuntia videomateriaalia 21 viittojalta.

Maanantaina 3.6. julkistetusta hallitusohjelmasta on jo ehditty iloita kuurojen yhteisössä. Kuurojen Liiton vaaliteesit huomioitiin hyvin ohjelmassa ja lisäksi valtioneuvosto käynnistää sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Oikeusministeriön uuden viittomakielen yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja näin varmistaa hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä.

Kuurojen Liitto on huolissaan kansallisten viittomakieltemme käyttäjien määrän laskusta. Vuonna 2013 UNESCO totesi suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaiseksi ja nyt huoli on siirtynyt myös suomalaiseen viittomakieleen.

Ystävät ja tutut sekä heidän jälleennäkemisensä olivat merkittävin asia 18. kuurojen seniorien kulttuuritapahtumassa Turussa 17.-19. toukokuuta. Säät hellivät osallistujia ja Sigyn-sali pullisteli osallistujista.

Toukokuun 10. päivänä Finlandia-talolla juhlittiin järjestäneuvos Liisa Kauppisen 80-vuotissyntymäpäivää ihmisoikeusseminaarilla ja iltatilaisuudella. Ihmisoikeusseminaarissa pidetystä suorasta lähetyksestä on tehty tallenne, joka on katsottavissa Youtubessa.

Juha-Matti Aaltonen on toiminut Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1991-2018. Haastattelussa Aaltonen kertoo muun muassa uransa kohokohdista ja kuurojen urheilussa tapahtuneista muutoksista.

Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta ja Outi Huusko Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:stä pohtivat, miten tulkkauspalvelu pitäisi toteuttaa, että se palvelisi asiakkaita parhaiten. He esittelevät uuden Tulkkauspalvelu 2020 -mallin.

Kartanpiirtäjä Terttu Martola os. Laukkanen nukkui pois 83-vuotiaana. Terttu työskenteli useita vuosia Helsingin kaupungin palveluksessa kartanpiirtäjänä ja sen jälkeen vielä pitkään eläkeikäänsä asti Espoon kaupungin asemakaavaosastolla.

Milloin viimeksi olet käynyt katsomassa Suomi.fi -sivuston viittomakielisiä videoita? Nyt on aika käydä vilkaisemassa mitä kaikkea sieltä löytyy!

Eduskunnan viittomakielisessä verkostossa vaikuttavat kansanedustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvityksestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kuurojen Liittoon lähetettyjen ehdotusten joukosta hallitus valitsi Vuoden viittomakieliteko 2018 -palkinnon saajaksi sähkötekniikan insinööri Tomas Vaaralan. Hän on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.