Uutiset

Kuurojen Liitto on huolissaan kansallisten viittomakieltemme käyttäjien määrän laskusta. Vuonna 2013 UNESCO totesi suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaiseksi ja nyt huoli on siirtynyt myös suomalaiseen viittomakieleen.

Ystävät ja tutut sekä heidän jälleennäkemisensä olivat merkittävin asia 18. kuurojen seniorien kulttuuritapahtumassa Turussa 17.-19. toukokuuta. Säät hellivät osallistujia ja Sigyn-sali pullisteli osallistujista.

Toukokuun 10. päivänä Finlandia-talolla juhlittiin järjestäneuvos Liisa Kauppisen 80-vuotissyntymäpäivää ihmisoikeusseminaarilla ja iltatilaisuudella. Ihmisoikeusseminaarissa pidetystä suorasta lähetyksestä on tehty tallenne, joka on katsottavissa Youtubessa.

Juha-Matti Aaltonen on toiminut Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1991-2018. Haastattelussa Aaltonen kertoo muun muassa uransa kohokohdista ja kuurojen urheilussa tapahtuneista muutoksista.

Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta ja Outi Huusko Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:stä pohtivat, miten tulkkauspalvelu pitäisi toteuttaa, että se palvelisi asiakkaita parhaiten. He esittelevät uuden Tulkkauspalvelu 2020 -mallin.

Kartanpiirtäjä Terttu Martola os. Laukkanen nukkui pois 83-vuotiaana. Terttu työskenteli useita vuosia Helsingin kaupungin palveluksessa kartanpiirtäjänä ja sen jälkeen vielä pitkään eläkeikäänsä asti Espoon kaupungin asemakaavaosastolla.

Milloin viimeksi olet käynyt katsomassa Suomi.fi -sivuston viittomakielisiä videoita? Nyt on aika käydä vilkaisemassa mitä kaikkea sieltä löytyy!

Eduskunnan viittomakielisessä verkostossa vaikuttavat kansanedustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvityksestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kuurojen Liittoon lähetettyjen ehdotusten joukosta hallitus valitsi Vuoden viittomakieliteko 2018 -palkinnon saajaksi sähkötekniikan insinööri Tomas Vaaralan. Hän on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.

Kymmenettä kertaa juhlittavan viittomakielen päivän kunniaksi pidettiin jälleen viittomakielen päivän seminaari. Kansallismuseon auditorioon kokoontui noin sata osallistujaa ja hienon aamupäivän juontajana toimi kansanedustaja Mikaela Nylander.

Valtakunnallista 112-päivää vietetään 11.2. Kuuroille, kuuroutuneille ja huonokuuloisille tärkeässä valtakunnallisessa 112-hätätekstiviestipalvelussa on nyt 2 800 rekisteröitynyttä käyttäjää ja noin 3 000 rekisteröityä puhelinnumeroa.

Yhdistystason neuvottelupäivät kokosi 21 jäsenyhdistyksen edustajat Ouluun keskustelemaan liiton tulevista strategioista ja yhdistysohjelman jalkauttamisesta. Lisäksi syvennyttiin vaikeaan ja paljon tunteita herättävään Historian vääryydet -aiheeseen.

Suomalaisen viittomakielisen yhteisön hyvin tuntema ja syntyjään suomalainen Johanna Mesch on valittu Tukholman yliopiston viittomakielen professoriksi. Samalla hänestä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen kuuro professori.

Yleinen kielitutkinto (YKI) suomalaisesta viittomakielestä on askeleen lähempänä toteutumista. Jyväskylän Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki) julkaisi kielitutkinnon rakentamisessa tarvittavat taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit.

Muutama vuosi sitten julkaistiin uusi etätulkkaussovellus Chabla. Aluksi Chabla oli saatavilla vain Applelle, mutta siitä on nyt julkaistu Android-versio. Tapasimme Chablan toimitusjohtajan Marko Vuoriheimon ja kyselimme mitä Chablalle kuuluu.

Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen on valittu ihmisoikeusvaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi 14.1.2019 alkaen.

Eduskunnan viittomakielten verkosto on 17.1.2019 lähestynyt ryhmäpuheenjohtajia liittyen kuurojen kohteluun Suomen lähihistoriassa.

Kuurojen yhteisössä on viime vuosina noussut pintaan historian vääryydet ja monen henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voi pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuna Suomen lähihistoriassa. Suomen valtion tulee käynnistää selvitystyö ja pyytää uhreilta anteeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksena 250 000 € viittomakielten sanakirjatyöhön, kielenhuoltoon ja kielineuvontaan. Kuurojen Liitossa iloitaan päätöksestä, joka turvaa viittomakielten sanakirja-, kielenhuolto- ja kielineuvontatyötä.