Tärkeitä teemoja viittomakielten juhlawebinaarissa – tallenne nyt katsottavissa
Viittomakielen päivän 2023 juhlawebinaarin ohjelmassa oli paljon painavaa asiaa sekä vähän jännitystäkin, kun vuoden viittomakielitekopalkinnon voittaja julkaistiin.
Viittomakielen päivän webinaarin (10.2.2023) avasi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen ja tervehdyksen sinne toi eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta. Kiviranta kertoi mm. vammaispalvelulain tilanteesta. Laki on vielä valiokuntakäsittelyssä ja toivottavasti saadaan viimeisteltyä ja hyväksytyksi tämän eduskuntakauden aikana. Vammaispalvelulaissa on säädöksiä myös viittomakielisten palveluiden osalta, kuten subjektiivinen oikeus viittomakielen opetukseen.
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kertoi omassa puheenvuorossaan, miten hallitusohjelman kirjaukset kuurojen oikeuksista ja viittomakielistä ovat toteutuneet. Mäkisalo-Ropponen myös kiitti Kuurojen Liittoa erinomaisesta yhteistyöstä! Tärkeimpänä toteutuneena kirjauksena Mäkisalo-Ropponen piti valtiollisen sovintoprosessin etenemistä. Viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista lisätietoja oheisesta linkistä.
Hallituskauden aikana on kirjausten mukaisesti mm. myös laadittu kielipoliittinen ohjelma sekä nimetty viittomakieliasioiden neuvottelukunta.
Hallitussihteeri Pamela Sarasmo oikeusministeriöstä kertoi tarkemmin viittomakieliasioiden neuvottelukunnan työstä ja viittomakielilain arvioinnista. Neuvottelukunta toimii asiantuntijaelimenä ja seuraa sekä arvioi viittomakielilain tavoitteiden toteutumista. Lisäksi neuvottelukunta edistää suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien yhdenvertaisuutta.
Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015, ja oikeusministeriö on aloittanut lain arviointityön. Tavoitteena on saada arviointi valmiiksi niin, että sitä voidaan käyttää seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Sarasmo kertoi esille nousseen muun muassa, että laki ei ole riittävän vahva eikä kovin tunnettu.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto yliopistosairaaloille
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on antanut suosituksia yliopistollisten sairaaloiden kuulonkuntoutusta tekeville tahoille toteutettavaksi ja huomioon otettavaksi liittyen sisäkorvaistutteen saaneiden vauvojen ja lasten yhdenvertaisuuteen. Stenman kertoi tarkemmin lausunnon taustoista: kuuron lapsen vanhempi oli kokenut, että yliopistosairaalassa suhtauduttiin negatiivisesti viittomakieleen. Lisätietoa kannanotosta ja sen suosituksista oheisesta linkistä.
Johtaja Kaisa Alanne ja Markku Jokinen totesivat väliyhteenvedossaan, että kuulokeskukset ovat selvästi ottaneet suositukset vakavasti ja yhteistyötä on toivottu mm. sekä Kuurojen Liiton että VIKKE-hankkeen kanssa.
Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen kertoi lisää viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista sekä viime vuoden lokakuussa julkaistusta järjestöjen yhdessä laatimasta tiekartasta. Tiekarttaan voit tutustua tarkemmin oheisesta linkistä; se on myös viitottu sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella viittomakielellä.
Valtioneuvosto on nyt perustanut työryhmän viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistämiseksi, ja Aaltonen kertoi työn lähteneen hyvin käyntiin. Tavoitteena on saada prosessille toteutusmalli, ja suunnitelman pitäisi olla juhannukseen mennessä valmis. Aaltonen muistutti myös, että totuus- ja sovintoprosessin on jatkuttava myös ensi hallituskaudella, ja prosessi onkin yksi liiton vaaliteeseistä. Aaltonen esitteli myös liiton muut eduskuntavaaliteesit.
Viittomakielten elvytystoimet
Finlandssvenska Teckenspråkigan toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhkan aiheena oli suomenruotsalaisen viittomakielen elvytys. Vuosien varrella on ollut monia askelia ja projekteja, kuten kielisuunnitelma vuonna 2012, ja sen päivitykset 2021 ja 2022 sekä Livs-hanke. Elvytystä varten on perustettu työryhmä, jossa myös Kuurojen Liitto on mukana. Työryhmän tehtävänä on tänä vuonna laatia suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma.
Kuurojen Liiton hallituksen jäsen Mari Virtanen kertoi puolestaan suomalaisen viittomakielen tilanteesta ja Viitotaan yhdessä -kampanjasta, josta lisätietoja oheisesta linkistä. Myös suomalainen viittomakieli katsotaan uhanalaiseksi ja Kuurojen Liitto onkin perustanut työryhmän suunnittelemaan toimenpiteitä kielen elvyttämiseksi. Yhtenä toimenpiteenä liitto käynnisti Järjestöpäivillä Viitotaan yhdessä 2023 -kampanjan, johon haastettiin jo kaikki jäsenyhdistykset mukaan. Virtanen kertoi myös Opetushallituksen uudesta ad hoc-työryhmästä, josta lisätietoja oheisesta linkistä.
Älä riko urheilua -kampanjasta olivat kertomassa Samuel Bashmakov Ihmisoikeusliitosta ja Heli Romu Suomen Kuurojen Urheiluliitosta (SKUL). Vuoden 2021 lopussa käynnistynyt kampanja tuo esille urheilun ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa. Kampanjan viesti on, että ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen.
Viittomakielitekopalkinto TTK-tähti Signmarkille
Kuurojen Liitto myönsi Vuoden viittomakieliteko 2022 -tunnustuspalkinnon Signmarkille eli Marko Vuoriheimolle. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä.
Signmark osallistui ensimmäisenä kuurona Suomessa Tanssii tähtien kanssa -kilpailuohjelmaan syksyllä 2022 ja nousi yleisön tietoisuuteen positiivisella tavalla. Hän on jo vuosia ajanut viittomakielisten asemaa eri foorumeilla, ja TTK-ohjelmassa Signmark jälleen rikkoi raja-aitoja ja toi esille, että tanssi kuuluu kaikille.
Kuurojen Liiton hallitus päätti lisäksi myöntää kunniamaininnan kuurojenpappi Marja Saukkoselle, joka toiminut aktiivisesti viittomakielellä somessa ja tuonut sinne viittomakieliset hengelliset keskustelut. Kuurojen kansanopisto saa myös erityismaininnan ukrainalaisten kuurojen pakolaisten vastaanottamisesta ja kouluttamisesta. Kansanopisto oli heti valmis reagoimaan ja koordinoimaan kuurojen pakolaisten kotiutumista Suomessa.
Loppupuheenvuorossa Magdalena Kintopf-Huuhka ja Markku Jokinen totesivat mm., että palkinto ja kunniamaininnat todella lämmittivät sydäntä, yhteisö tarvitsee positiivisia roolimalleja ja solidaarisuutta. Myös päivän puheenvuoroissa korostui vahvasti yhteistyön tärkeys, kansallisten viittomakieltemme elvytyksessä tarvitaan koko yhteisöä ja yhteistyökumppaneita.
Webinaarin tallenne on katsottavissa 28.2.2023 asti. Webinaarin kielinä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli sekä suomi ja ruotsi. Annathan myös palautetta katsottuasi tallenteen.