Kuurojen Liiton vuoden 2019 liittokokous pidettiin 8. kesäkuuta Helsingissä. Paikalla oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Tämä kokous oli tärkeä, sillä liittokokousväki allekirjoitti kokouksen päätteeksi erityisen julkilausuman koskien kuurojen historian vääryyksien sovintoprosessia.

Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Suomen viittomakielten korpusprojektin ensimmäinen osakokonaisuus on nyt julkaistu FIN-CLARINin Kielipankissa*. Suomalaisen viittomakielen korpus sisältää yhteensä yli 14 tuntia videomateriaalia 21 viittojalta.

Maanantaina 3.6. julkistetusta hallitusohjelmasta on jo ehditty iloita kuurojen yhteisössä. Kuurojen Liiton vaaliteesit huomioitiin hyvin ohjelmassa ja lisäksi valtioneuvosto käynnistää sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Oikeusministeriön uuden viittomakielen yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja näin varmistaa hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä.

Kuurojen Liitto on huolissaan kansallisten viittomakieltemme käyttäjien määrän laskusta. Vuonna 2013 UNESCO totesi suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaiseksi ja nyt huoli on siirtynyt myös suomalaiseen viittomakieleen.

Ystävät ja tutut sekä heidän jälleennäkemisensä olivat merkittävin asia 18. kuurojen seniorien kulttuuritapahtumassa Turussa 17.-19. toukokuuta. Säät hellivät osallistujia ja Sigyn-sali pullisteli osallistujista.

Joulukuussa 2013 tuhannet viittomakieliset seurasivat ylpeinä suorasta nettilähetyksestä, kuinka Liisa Kauppiselle ojennettiin YK:n ihmisoikeuspalkinto.

Toukokuun 10. päivänä Finlandia-talolla juhlittiin järjestäneuvos Liisa Kauppisen 80-vuotissyntymäpäivää ihmisoikeusseminaarilla ja iltatilaisuudella. Ihmisoikeusseminaarissa pidetystä suorasta lähetyksestä on tehty tallenne, joka on katsottavissa Youtubessa.

Ursa Minorin taiteellinen johtaja Noora Karjalainen bloggaa viittomakielisen taiteilijan polusta Suomessa. Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat taiteilijapolkuun? Miten yhdenvertaisuus toteutuu?

Juha-Matti Aaltonen on toiminut Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1991-2018. Haastattelussa Aaltonen kertoo muun muassa uransa kohokohdista ja kuurojen urheilussa tapahtuneista muutoksista.

Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta ja Outi Huusko Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:stä pohtivat, miten tulkkauspalvelu pitäisi toteuttaa, että se palvelisi asiakkaita parhaiten. He esittelevät uuden Tulkkauspalvelu 2020 -mallin.

Kuurojen lehti julkaisi Liisa Kauppisesta henkilöhaastattelun, kun hän jäi eläkkeelle syyskuussa 2006. Kauppinen kertoi jättävänsä liiton luottavaisin mielin nuorempien osaaviin käsiin.

Yhteiskunnan muuttunut väestörakenne ja kuntien kovat kriteerit ovat syitä, miksi yhä useampi viittomakielinen vanhus jää vaille omakielistä hoitoa.

Kartanpiirtäjä Terttu Martola os. Laukkanen nukkui pois 83-vuotiaana. Terttu työskenteli useita vuosia Helsingin kaupungin palveluksessa kartanpiirtäjänä ja sen jälkeen vielä pitkään eläkeikäänsä asti Espoon kaupungin asemakaavaosastolla.

Milloin viimeksi olet käynyt katsomassa Suomi.fi -sivuston viittomakielisiä videoita? Nyt on aika käydä vilkaisemassa mitä kaikkea sieltä löytyy!

Eduskunnan viittomakielisessä verkostossa vaikuttavat kansanedustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvityksestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund on työssään huomannut, että viittomakielisistä ammattilaisista on pulaa erityisesti sekä varhaiskasvatuksessa että vanhustenhoidossa. Viittomakielisten ammattilaisten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tästä kärsivät kaikkein eniten viittomakieliset lapset ja vanhukset. Selin-Grönlund ideoi, mitä viittomakielisen yhteisön jäsenet voivat tehdä asialle.