Pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa syvästi lasten ja nuorten hyvinvointiin

STM:n raportissa todetaan, että tiedonkulku viranomaisten ja viittomakielisten lasten, nuorten ja vanhempien välillä ei
ole ollut koronakriisin aikana riittävää. Myös etäopetuksessa on ollut haasteita.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmän raportissa 18.1.2021 käsitellään myös viittomakielisten lasten ja nuorten tilannetta koronakriisissä.

Raportissa todetaan muun muassa, että viittomakieliset vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä viittomakielelle tulkattuihin koronatiedotustilaisuuksiin televisiossa, mutta tiedon tulva on samalla hämmentänyt. Paikallista tiedotusta viittomakielisille on ollut erittäin vähän. Esimerkiksi koulusta saatu tieto on saattanut poiketa sanastoltaan paljon viranomaistiedotuksesta, ja tiedonsaannissa ja kommunikaatiossa on ilmennyt monenlaisia ongelmia.

Haasteita myös etäopetuksessa

Erityisen haastaviksi vanhemmat kokivat kevään etäopetusjakson niissä tapauksissa, joissa lapsen tukitoimet ja tulkkaus katkesivat koulujen sulkeutuessa. Osa lapsista hyötyi etäyhteyksin annetusta opetuksesta silloin, kun heidän osallistumismahdollisuutensa osattiin varmistaa muun muassa tulkkauksella ja vuorottelulla.

Kaikki viittomakieliset kuurot vanhemmat eivät ole sujuvasti kaksikielisiä, joten he eivät välttämättä kyenneet tukemaan ja ohjaamaan lapsia heidän koulutyössään. Erityisen haastava tilanne on ollut maahanmuuttajaperheillä. Kuulevien vanhempien kielitaito oli koetuksella puolestaan silloin, kun viittomakielisen lapsen opetus jäi kokonaan heidän vastuulleen, koska he eivät yleensä hallitse eri oppiaineiden erityisviittomistoa.

Esityksiä kriisin jälkihoitoon

Raportti esittää, että koronakriisin jälkihoidossa on varmistettava ajantasainen ja saavutettava tiedonsaanti viittomakielisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Lisäksi viittomakielen käyttö varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on turvattava  viittomakieltä käyttäville lapsille myös poikkeustilanteissa. Etäyhteyksiä hyödyntävät hyvät käytännöt tulee jalkauttaa koko maahan ja niitä tulee hyödyntää myös normaalioloissa. Tällä voidaan kaventaa alueellisia eroja ja lieventää lasten yksinäisyyttä ja syrjäytymisen riskejä.