Kuurojen ja viittomakieltä käyttävien totuus- ja sovintoprosessi

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi käynnistyi Suomessa virallisesti kesäkuussa 2025, ja sen sihteeristö aloitti työnsä saman vuoden syyskuussa. Prosessin taustalla ovat kuurojen yhteisössä viime vuosina pintaan nousseet historian vääryydet ja ihmisten kipeät muistot.

Kuurojen lähihistoria sisältää vaikeita asioita: puhumaan pakottamista, avioliittokieltoja ja syrjintää. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voidaan pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuina Suomen lähihistoriassa. Esille on tullut myös kertomuksia fyysisestä väkivallasta.

Viittomakielisen yhteisön viesti on selvä: kuurojen kärsimiä vääryyksiä on selvitettävä valtion toimesta. Selvityksen eteneminen vaatii myös sopivan tavan käsitellä ja sovitella menneitä vääryyksiä. Uhreja tulee kuulla, ja traumojen ja vaikeiden asioiden käsittelyssä tulee käyttää asiantuntijoita.

– Tämä on rankka ja koskettava aihe, jota kuurot ovat kantaneet pitkään yhteisönsä sisällä. Vääryyttä kokeneiden on aika saada hyvitystä ja anteeksipyyntö valtiolta. Suomalaisten tulee myös tuntea oma historiansa ja vähemmistöjen historia on osa tätä tarinaa, toteaa Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Kuurojen Liitto osallistuu prosessiin ohjausryhmässä, ja edustajina siellä toimivat Markku Jokinen ja hallituksen jäsen Milla Pitkänen.

Uutiset aiheesta

Viitotut muistot -tutkimushanke

Viitotut muistot: kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneet oikeudenloukkaukset -tutkimushanke


Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto käynnisti valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista sekä niiden vaikutuksia yhteisöön 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.

Valtioneuvosto tilasi sovintoprosessia varten oikeudenloukkauksia selvittävän tutkimuksen, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Viitotut muistot -tutkimushanke käynnistyi kesäkuussa 2020 ja päättyi vuoden 2021 lopussa.

Hankkeen johtajana toimi vammaisuustutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui (HY): hisayo.katsui@helsinki.fi

Viitotut muistot -hankkeen loppuraportti pöydällä.

Viitotut muistot: Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä


Katsui, Hisayo; Koivisto, Maija; Tepora-Niemi, Suvi-Maaria; Meriläinen, Niina; Rautiainen, Pauli; Rainò, Päivi; Tarvainen, Merja; Hiilamo, Heikki (2021-12-15)

15.12.2021 julkaistussa selvityksessä todettiin, että yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla.

Viittomakielisen yhteisön kannanotot

Uutiset 17.12.2021

Markku Jokinen: Historian vääryydet eivät saa toistua

Sanna Marinin hallitusohjelmaan on merkitty valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista. Tähän prosessiin sisältyy valtion tilaama Viitotut muistot -tutkimushankkeen selvitys, joka julkaistiin keskiviikkona 15.12.

> Lue lisää
Uutiset 8.6.2019

Liittokokous 2019 julkilausuma

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

> Lue lisää

Suomen kuurojen historiaseuran kannanotto 2019


Kannanotossaan Suomen kuurojen historiaseura toteaa, että kuuroja on kaltoinkohdeltu henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti vuosikymmeniä, eikä heidän itsemääräämisoikeuttaan ja fyysistä koskemattomuuttaan ole aina kunnioitettu.

Videoita aiheesta

Maijan tutkimusmatka


Viittomakielisen kirjaston kolmiosaisessa sarjassa Maijan tutkimusmatka tutkija Maija Koivisto kertoo väitöskirjansa aiheista – siitä, miten eugeniikka vaikutti kuuroihin ihmisiin ja viittomakieliseen yhteisöön 1890-luvulta nykypäivään.

Ensimmäisessä jaksossa käsitellään rotuhygieniaa ja eugeniikkaa sekä niiden yhteyttä vuoden 1929 avioliittolakiin. Toisessa osassa syvennytään sterilisaatiolakiin (1950–1970) ja siihen, miten se on vaikuttanut kuuroihin naisiin.

Kolmannessa osassa luodaan katsaus nykypäivään ja totuus- ja sovintoprosessin käynnistymiseen. Mitä kuurot tietävät prosessista ja miten he siihen suhtautuvat?

Ensimmäisiä muistoja asuntolakouluista


Valtaosa kuuroista koululaisista asui koulujen asuntolassa aina 1960-luvulle asti. Outi Ahonen on haastatellut noin 70 henkilöä, jotka ovat asuneet asuntoloissa 1950-1960-luvuilla. Asuntoloissa syntyi elinikäisiä ystävyyksiä mutta monella on myös hyvin traumaattisia muistoja. Tämä on viittomakielinen tiivistelmä haastatteluissa kerrotuista muistoista. Aiheesta on julkaistu suomenkielinen artikkeli Kasvatus & Aika -lehden numerossa 4/2024.

Kuurojen videotiedote 3 / 2002: Muistoja lapsuudesta ja koulusta


Vuonna 2001 järjestetyssä seminaarissa suomenruotsalaiset kuurot kokoontuivat jakamaan muistojaan lapsuudesta ja kouluajoilta. Tapahtuma tarjosi osallistujille tilaisuuden kertoa omakohtaisia kokemuksiaan, joihin liittyi usein vaikeita ja kipeitä muistoja lapsuudesta, koulunkäynnistä, opettajista sekä oppilasasuntoloiden hoitajista. Kuurojen Video oli paikalla dokumentoimassa kertomuksia, ja seminaarista koostettu tallenne tarjoaa tärkeän ja koskettavan näkökulman kuurojen historiaan Suomessa. Kooste julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2002.

Rakkaus kenkälaatikossa


Rakkaus kenkälaatikossa on Teatteri Totin näytelmä, joka kertoo kahdesta syntymäkuurosta, Leilasta ja Ilmarista. Leila on raskaana ja pariskunta haluaa naimisiin. Suomessa oli vuosina 1929-1969 voimassa avioliittolaki, joka kielsi kahden syntymäkuuron välisen avioliiton. Avioliittoluvan saamisen ehdoksi asetettiin, että Leilan tuli suostua sterilisaatioon heti lapsen synnyttyä. Rakkaus kenkälaatikossa kertoo myös häpeästä, naiseuden riistosta, epätoivosta ja -tietoisuudesta.

Yle: Pakolla steriloidut


Suomi on tehnyt tuhansia kansalaisiaan lisääntymiskyvyttömiksi vastoin heidän omaa tahtoaan.

Osa heistä on yhä elossa ja toivoo valtiovallalta korvauksia tai edes anteeksipyyntöä.

Yle: Hyvissä aikeissa


Kolmiosainen dokumenttisarja rodunjalostuksen historiasta Suomessa.

Sarjan viimeisessä jaksossa Puhdistusta ja jalostusta kerrotaan, miten radikaali rotuhygienian kannattaja Martti Pihkala pyrki määrittelemään ihannesuomalaisen ja estämään muun muassa kuurojen lisääntymisen.

Historian vääryydet -seminaari 20.10.2018


Seminaari käsitteli vääryyksiä, joita Suomessa on kohdistunut viittomakielisiin ja sitä, miten niitä tulisi hyvittää.

Suomeksi spiikattu tallenne seminaarista on katsottavissa Viittomakielisessä kirjastossa.

 

Ikuinen haava


Ikuinen haava on tositapahtumiin perustuva viittomakielinen tarina, novelli kuuron naisen ja kuuron avioparin asemasta Suomessa vuonna 1928.

Novelli on omistettu aborttiin kuolleiden naisten muistolle.

Video sijaitsee Viittomakielisessä kirjastossa ja se  on tekstitetty suomeksi ja englanniksi.

Muuta aiheeseen liittyvää tietoa

Kuurojen lehti 8.5.2018

Kakkosluokan kansalaiset – pitkään vaietut vääryydet esille

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.

> Lue lisää

”Sisällämme on möykky, joka pitää valaista” – Viittomakielisiin ja saamelaisiin kohdistuneet historian vääryydet ovat koko yhteiskunnan asia

Ihmisoikeusliiton syyskokouksessa 10.12.2020 saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista oli puhumassa väitöskirjatutkija Helga West ja viittomakielisten ja kuurojen sovintoprosessista toiminnanjohtaja Markku Jokinen Kuurojen Liitosta.

21.12.2020 julkaistussa uutisessa pohditaan mm. sovintoprosessin nimen muuttamista totuus- ja sovintoprosessiksi.

”Tarvetta on sekä totuudelle että sovinnolle. Toivottavasti pääsemme siihen, että myös meidän prosessimme kantaa nimeä totuus- ja sovintoprosessi kuten saamelaisilla”, sanoo Markku Jokinen.

Kirjallisuutta


Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen
Löfström Jan (toim.). Gaudeamus 2012.

Maahan lämpimään – Suomen viittomakielisten historia
Salmi Eeva, Laakso Mikko. Kustantaja Kuurojen Liitto. Painovuosi 2005.