Eduskunnan viittomakielisessä verkostossa vaikuttavat kansanedustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvityksestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund on työssään huomannut, että viittomakielisistä ammattilaisista on pulaa erityisesti sekä varhaiskasvatuksessa että vanhustenhoidossa. Viittomakielisten ammattilaisten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tästä kärsivät kaikkein eniten viittomakieliset lapset ja vanhukset. Selin-Grönlund ideoi, mitä viittomakielisen yhteisön jäsenet voivat tehdä asialle.

Kuurojen Liittoon lähetettyjen ehdotusten joukosta hallitus valitsi Vuoden viittomakieliteko 2018 -palkinnon saajaksi sähkötekniikan insinööri Tomas Vaaralan. Hän on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.

Kymmenettä kertaa juhlittavan viittomakielen päivän kunniaksi pidettiin jälleen viittomakielen päivän seminaari. Kansallismuseon auditorioon kokoontui noin sata osallistujaa ja hienon aamupäivän juontajana toimi kansanedustaja Mikaela Nylander.

Tomas Vaarala valmistui vuonna 2018 sähkövoima- ja automaatiotekniikan insinööriksi. Vaarala opiskeli sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja automaatiota Metropolian ammattikorkeakoulussa vuodesta 2014.

Valtakunnallista 112-päivää vietetään 11.2. Kuuroille, kuuroutuneille ja huonokuuloisille tärkeässä valtakunnallisessa 112-hätätekstiviestipalvelussa on nyt 2 800 rekisteröitynyttä käyttäjää ja noin 3 000 rekisteröityä puhelinnumeroa.

Yhdistystason neuvottelupäivät kokosi 21 jäsenyhdistyksen edustajat Ouluun keskustelemaan liiton tulevista strategioista ja yhdistysohjelman jalkauttamisesta. Lisäksi syvennyttiin vaikeaan ja paljon tunteita herättävään Historian vääryydet -aiheeseen.

Suomalaisen viittomakielisen yhteisön hyvin tuntema ja syntyjään suomalainen Johanna Mesch on valittu Tukholman yliopiston viittomakielen professoriksi. Samalla hänestä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen kuuro professori.

Yleinen kielitutkinto (YKI) suomalaisesta viittomakielestä on askeleen lähempänä toteutumista. Jyväskylän Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki) julkaisi kielitutkinnon rakentamisessa tarvittavat taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit.

Muutama vuosi sitten julkaistiin uusi etätulkkaussovellus Chabla. Aluksi Chabla oli saatavilla vain Applelle, mutta siitä on nyt julkaistu Android-versio. Tapasimme Chablan toimitusjohtajan Marko Vuoriheimon ja kyselimme mitä Chablalle kuuluu.

Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen on valittu ihmisoikeusvaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi 14.1.2019 alkaen.

Eduskunnan viittomakielten verkosto on 17.1.2019 lähestynyt ryhmäpuheenjohtajia liittyen kuurojen kohteluun Suomen lähihistoriassa.

Kuurojen yhteisössä on viime vuosina noussut pintaan historian vääryydet ja monen henkilökohtaiset kipeät muistot. Erityisesti rotuhygienian nimissä tehtyjä pakkosterilisaatioita voi pitää ihmisoikeusrikkomuksina ja häpeäpilkkuna Suomen lähihistoriassa. Suomen valtion tulee käynnistää selvitystyö ja pyytää uhreilta anteeksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksena 250 000 € viittomakielten sanakirjatyöhön, kielenhuoltoon ja kielineuvontaan. Kuurojen Liitossa iloitaan päätöksestä, joka turvaa viittomakielten sanakirja-, kielenhuolto- ja kielineuvontatyötä.

Sanomalehti Lapin Kansan artikkelissa kerrottiin jatkosodan lopulla 1944 Ruotsiin paenneesta pariskunnasta. Saksalainen sotilas oli ottanut pakomatkalle kuuron Arvo Eemil Kallatsan henkilöllisyyden. Vaan kuka oli tuo tarinan kuuro mies?

Kuurojen Liitto myönsi Vuoden viittomakieliteko 2017 -tunnustuspalkinnon projektitutkija, kirjailija Juhana Saloselle. Hän kirjoitti yhdessä työtiiminsä kanssa syksyllä 2017 julkaistun kirjan Viiton – olen olemassa. Teos käsittelee identiteettinsä kanssa kamppailevan kuuron nuoren kasvua kulttuuristaan ylpeäksi, viittomakieliseksi aikuiseksi. Nyt Juhana Salonen kertoo kirjan kuulumisista.

För att nå önskade resultat behövs långsiktig god planering, samarbete och påverkansarbete.

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.

Vuonna 2017 kuurojen yhteisöä ja kaikkia muita vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjiä ravisteli Kelan järjestämä vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutus. Tulkkauspalvelun kilpailutusasiakirjoista huomattiin uudistuksia, joihin sekä palveluntuottajat että asiakkaat olivat tyytymättömiä. Valituksia on meneillään monella taholla, muun muassa poliisilla, Markkinaoikeudessa, eduskunnan oikeusasiamiehellä ja Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Asiakkaiden näkökulmaa nousi ajamaan StopKela -kansalaisliike. Tiimiä edustaa Eeva Tupi, joka kertoo blogissaan StopKelan toiminnasta.