Kesto: 13:18
Tekstitys: Ei tekstitystä
Kieli: Suomalainen viittomakieli

Liisa Kauppista juhlittiin lämminhenkisesti

Toukokuun 10. päivänä Finlandia-talolla juhlittiin järjestäneuvos Liisa Kauppisen 80-vuotissyntymäpäivää ihmisoikeusseminaarilla ja iltatilaisuudella. Ihmisoikeusseminaarissa pidetystä suorasta lähetyksestä on tehty tallenne, joka on katsottavissa Youtubessa.

Seminaarin jälkeen järjestetyssä lämminhenkisessä iltatilaisuudessa julkaistiin Salla Fagerströmin kirjoittama Tiedän sen mahdolliseksi -elämäkertateos Liisa Kauppisesta.

Liisa on vaikuttanut tietämättämme meidän kaikkien elämään.

Kirjailija Salla Fagerström kertoo, että idea kirjasta syntyi jo vuonna 2015, mutta silloin asia ei lähtenyt etenemään, sillä kirjalle ei löytynyt rahoittajaa tai edes kustantajaa. Vuonna 2018 oikeiden ihmisten avustuksella pyörät lähtivät pyörimään ja Like-kustantamo otti yhteyttä Kuurojen Liittoon kirjan julkaisemisesta.

– Helmikuussa tein jopa 11-12 -tuntisia työpäiviä saadakseni kirjan valmiiksi painoa varten. Ja se onnistui, mitä hämmästyin itsekin. Mielenterveyskin säilyi, nauraa Fagerström.

Iltatilaisuudessa olivat paikalla myös Like-kustantamon edustajat ja he kertoivat olevansa iloisia siitä, että Liisa Kauppisen tarina on nyt sekä viime vuonna julkaistussa Sankaritarinoita tytöille -kirjassa, että tässä uudessa Tiedän sen mahdolliseksi -kirjassa.

Paikalla oli noin 250 juhlavierasta, jotka kohottivat maljan ja söivät kakkua Liisa Kauppisen kunniaksi. Illan mittaan Liisaa tervehdittiin ja onniteltiin joka puolelta. Moni halusi myös ottaa kuvan hänestä kirjan kera.

Liisa, sinulta me olemme oppineet mitä ihmisoikeudet tarkoittavat.

Jälkeenpäin Liisa Kauppinen kuvaili juhlapäivää vilkkaaksi, jossa suurin osa ajasta meni ihmisten halaamiseen. Hänestä se osoitti, että viittomakielisillä on lämmin yhteisö. Yhteisö on myös ollut innoissaan uudesta kirjasta ja Liisa on saanut lukemattomia viestejä, joissa ihmiset kertovat lukevansa kirjaa. Mutta Liisa miettii jo tulevaisuutta.

– Kuten seminaarissa keskusteltiin, edelleen tänä päivänä viittomakieltä vastustetaan. Meidän pitää rakentaa parempaa yhteisymmärrystä kuulovammaisalan, yhteiskunnan ja viranomaisten kesken. Uskon, että voimme saavuttaa paljon parempia tuloksia, toteaa Liisa päättäväisesti.

Tiedän sen mahdolliseksi.