Joulukuussa 2013 tuhannet viittomakieliset seurasivat ylpeinä suorasta nettilähetyksestä, kuinka Liisa Kauppiselle ojennettiin YK:n ihmisoikeuspalkinto.

Toukokuun 10. päivänä Finlandia-talolla juhlittiin järjestäneuvos Liisa Kauppisen 80-vuotissyntymäpäivää ihmisoikeusseminaarilla ja iltatilaisuudella. Ihmisoikeusseminaarissa pidetystä suorasta lähetyksestä on tehty tallenne, joka on katsottavissa Youtubessa.

Ursa Minorin taiteellinen johtaja Noora Karjalainen bloggaa viittomakielisen taiteilijan polusta Suomessa. Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat taiteilijapolkuun? Miten yhdenvertaisuus toteutuu?

Juha-Matti Aaltonen on toiminut Suomen Kuurojen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1991-2018. Haastattelussa Aaltonen kertoo muun muassa uransa kohokohdista ja kuurojen urheilussa tapahtuneista muutoksista.

Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta ja Outi Huusko Viittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:stä pohtivat, miten tulkkauspalvelu pitäisi toteuttaa, että se palvelisi asiakkaita parhaiten. He esittelevät uuden Tulkkauspalvelu 2020 -mallin.

Kuurojen lehti julkaisi Liisa Kauppisesta henkilöhaastattelun, kun hän jäi eläkkeelle syyskuussa 2006. Kauppinen kertoi jättävänsä liiton luottavaisin mielin nuorempien osaaviin käsiin.

Yhteiskunnan muuttunut väestörakenne ja kuntien kovat kriteerit ovat syitä, miksi yhä useampi viittomakielinen vanhus jää vaille omakielistä hoitoa.

Kartanpiirtäjä Terttu Martola os. Laukkanen nukkui pois 83-vuotiaana. Terttu työskenteli useita vuosia Helsingin kaupungin palveluksessa kartanpiirtäjänä ja sen jälkeen vielä pitkään eläkeikäänsä asti Espoon kaupungin asemakaavaosastolla.

Milloin viimeksi olet käynyt katsomassa Suomi.fi -sivuston viittomakielisiä videoita? Nyt on aika käydä vilkaisemassa mitä kaikkea sieltä löytyy!

Eduskunnan viittomakielisessä verkostossa vaikuttavat kansanedustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen selvityksestä sisäkorvaistutteen saaneiden lasten ja nuorten nykytilanteesta ja tarpeista. Kansanedustajat esittävät kysymyksessä huolensa siitä, etteivät perheet saa tasapuolisesti tietoa viittomakielistä.

Kuurojen Historiaseura järjesti 23.2. seminaarin, jossa käsiteltiin kuurojen kokemia vääryyksiä vuosikymmenien aikana Suomessa. Erityisesti esillä olivat vääryydet, jotka liittyvät Suomessakin 1920-luvulla levinneeseen rotuhygienianäkemykseen.

Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund on työssään huomannut, että viittomakielisistä ammattilaisista on pulaa erityisesti sekä varhaiskasvatuksessa että vanhustenhoidossa. Viittomakielisten ammattilaisten kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja tästä kärsivät kaikkein eniten viittomakieliset lapset ja vanhukset. Selin-Grönlund ideoi, mitä viittomakielisen yhteisön jäsenet voivat tehdä asialle.

Kuurojen Liittoon lähetettyjen ehdotusten joukosta hallitus valitsi Vuoden viittomakieliteko 2018 -palkinnon saajaksi sähkötekniikan insinööri Tomas Vaaralan. Hän on omilla kasvoillaan tuonut esille kuurojen kokeman syrjinnän työnhaussa. Vaaralasta ja hänen työnhaustaan uutisoitiin useampaan kertaan Helsingin Sanomissa.

Kymmenettä kertaa juhlittavan viittomakielen päivän kunniaksi pidettiin jälleen viittomakielen päivän seminaari. Kansallismuseon auditorioon kokoontui noin sata osallistujaa ja hienon aamupäivän juontajana toimi kansanedustaja Mikaela Nylander.

Tomas Vaarala valmistui vuonna 2018 sähkövoima- ja automaatiotekniikan insinööriksi. Vaarala opiskeli sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja automaatiota Metropolian ammattikorkeakoulussa vuodesta 2014.

Valtakunnallista 112-päivää vietetään 11.2. Kuuroille, kuuroutuneille ja huonokuuloisille tärkeässä valtakunnallisessa 112-hätätekstiviestipalvelussa on nyt 2 800 rekisteröitynyttä käyttäjää ja noin 3 000 rekisteröityä puhelinnumeroa.

Yhdistystason neuvottelupäivät kokosi 21 jäsenyhdistyksen edustajat Ouluun keskustelemaan liiton tulevista strategioista ja yhdistysohjelman jalkauttamisesta. Lisäksi syvennyttiin vaikeaan ja paljon tunteita herättävään Historian vääryydet -aiheeseen.

Suomalaisen viittomakielisen yhteisön hyvin tuntema ja syntyjään suomalainen Johanna Mesch on valittu Tukholman yliopiston viittomakielen professoriksi. Samalla hänestä tuli Pohjoismaiden ensimmäinen kuuro professori.

Yleinen kielitutkinto (YKI) suomalaisesta viittomakielestä on askeleen lähempänä toteutumista. Jyväskylän Yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki) julkaisi kielitutkinnon rakentamisessa tarvittavat taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit.

Muutama vuosi sitten julkaistiin uusi etätulkkaussovellus Chabla. Aluksi Chabla oli saatavilla vain Applelle, mutta siitä on nyt julkaistu Android-versio. Tapasimme Chablan toimitusjohtajan Marko Vuoriheimon ja kyselimme mitä Chablalle kuuluu.