Viime vuosina Suomen teatteriala on saanut joukkoonsa viittomakielisiä koulutettuja ammattilaisia, jotka haluavat olla mukana tekemässä produktioita tasavertaisena muiden joukossa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen jätti 13.8.2019 hallituksen kirjallisen kysymyksen, jossa esitettiin huoli siitä, etteivät viittomakielisten perheiden kuulevat lapset saa koulussa viittomakielen opetusta pyynnöistä huolimatta. Vastauksessaan opetusministeri Li Andersson toteaa, että opetuksen järjestäminen on mahdollista ottaa huomioon vasta kun ko. rahoituslakia avataan kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi hallitusohjelman mukaan hallituskaudella selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeita.

Filippiineillä tunnetaan käsite rapumentaliteetti, jolla tarkoitetaan sitä, ettei haluta päästää toisia menestymään. Vallalla on ajattelutapa, että jos minulla ei ole jotain, ei sinullakaan saa sitä olla. Kaikkien pitää olla samalla viivalla. Kuurojen yhteisössä on nähty vastaavaa ilmiötä ja siitä käytetään käsitettä raputeoria. Viittomakielinen räppäri Signmark eli Marko Vuoriheimo bloggaa omakohtaisista kokemuksistaan raputeoriasta.

European Union of the Deaf (EUD) järjestää iltaseminaarin lauantaina 31.8. klo 19-21 Valkean talon auditoriossa.

Vinkkejä Kuurojen Liiton digiohjaukselta: mikä on mobiilivarmenne?

Vinkkejä Kuurojen Liiton digiohjaukselta: ohjeet, miten asennat WhatsAppin älypuhelimeen. WhatsAppilla voi soittaa videopuheluita ja lähettää kuvia ja videoita.

Tänä sunnuntaina Pariisi, väliaikainen kuurojen kaupunki, hiljenee kun kuurot eri puolilta maailmaa matkustavat koteihinsa. Videolla näet tunnelmia eilisistä päättäjäisistä ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Ronit Laquerriere-Levenin haastattelun.

Pariisin maailmankongressin teemana on ”Sign language rights for all” – mitä se merkitsee käytännössä ja mitä voimme tehdä ajaaksemme viittomakielisiä oikeuksiamme?

Kongressissa yli sadan maan joukosta haastattelimme kuuroja Australiasta, Ecuadorista, Ugandasta, Belgiasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Senegalista, Yhdysvalloista ja Japanista siitä, mitkä asiat ovat nyt pinnalla heidän omien maittensa kuurojen yhteisöissä.

WFD:n maailmankongressissa Pariisissa on yli 2000 osallistujaa ja aina siellä täällä osallistujien seassa pilkottaa suomalainen. Kysyimme, miksi suomalaiset ovat maailmankongressissa ja mitä he pitävät kongressista.

Kuurojen maailmanliiton WFD:n yleiskokouksen jälkeen on vuorossa 18. kerran järjestettävä maailmankongressi, joka kestää tiistaista lauantaihin. Tiistaina maailmankongressi alkoi avajaisilla upeassa valtavassa katsomossa.

Kuurojen maailmanliiton WFD:in tiistaina alkanutta kongressia edelsi kaksipäiväinen yleiskokous. Helteiseen Pariisiin oli kokoontunut edustajia 87 eri maasta, Suomen edustajina olivat Kuurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Aaltonen ja hallituksen jäsen Nina Sivunen.

Kuurojen Liitto on nyt kolmatta kertaa mukana SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Löydät meidät Porin kävelykadulta torstaina ja perjantaina. Lisäksi järjestämme kaksi Opi viittomaan vartissa -tuokiota.

Kuurojen Liiton vuoden 2019 liittokokous pidettiin 8. kesäkuuta Helsingissä. Paikalla oli 29 jäsenyhdistystä 44 edustajalla. Tämä kokous oli tärkeä, sillä liittokokousväki allekirjoitti kokouksen päätteeksi erityisen julkilausuman koskien kuurojen historian vääryyksien sovintoprosessia.

Kuurojen Liiton liittokokous käynnistyi Valkeassa talossa Helsingissä puheenjohtaja Jaana Aaltosen avaamana. Päivän puheenvuoroissa olivat vahvasti esillä ihmisoikeudet ja historian vääryydet. Julkilausumassa annettiin tuki uuden hallitusohjelman kirjaukselle sovintoprosessista, mutta samalla haluttiin muistuttaa, että työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Kuurojen Liiton liittokokous kokoontui Helsingissä 8. kesäkuuta 2019. Liittokokouksen julkilausumassa tuetaan uuden hallitusohjelman kirjausta, jossa luvattiin käynnistää valtiollinen sovintoprosessi kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Liittokokous haluaa muistuttaa, että tässä työssä tulee olla kuurojen yhteisön vahva osallisuus kaikissa vaiheissa.

Suomen viittomakielten korpusprojektin ensimmäinen osakokonaisuus on nyt julkaistu FIN-CLARINin Kielipankissa*. Suomalaisen viittomakielen korpus sisältää yhteensä yli 14 tuntia videomateriaalia 21 viittojalta.

Maanantaina 3.6. julkistetusta hallitusohjelmasta on jo ehditty iloita kuurojen yhteisössä. Kuurojen Liiton vaaliteesit huomioitiin hyvin ohjelmassa ja lisäksi valtioneuvosto käynnistää sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Oikeusministeriön uuden viittomakielen yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja näin varmistaa hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä.

Kuurojen Liitto on huolissaan kansallisten viittomakieltemme käyttäjien määrän laskusta. Vuonna 2013 UNESCO totesi suomenruotsalaisen viittomakielen uhanalaiseksi ja nyt huoli on siirtynyt myös suomalaiseen viittomakieleen.