Perinteinen Viittomakielen päivän seminaari pidettiin tällä kertaa ennen varsinaista juhlapäivää eli 11. helmikuuta. Tilaisuuden juontajana toimi toimittaja Salla Fagerström. Koronasta johtuen tilaisuus toteutettiin nyt toista kertaa webinaarina.

Aluksi eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta toi verkoston tervehdyksen. Kiviranta kertoi kahdesta viime vuoden lopussa tehdystä kirjallisista kysymyksestä, joista toinen liittyi tulkkauspalveluun ja toinen viittomakielen opetukseen Lisätietoja kirjallisista kysymyksistä oheisesta linkistä.

Viittomakielten elinvoimaisuutta, elvytystä ja tutkimusta

Yksikönpäällikko, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä kertoi omassa puheenvuorossaan hallituksen kielipolittisen ohjelman valmistelutyöstä. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on mm. kotoperäisten kielten elvyttäminen, niiden elinvoimaisuus sekä kielten siirtyminen seuraaville sukupolville. Myös Kuurojen Liiton ja Finlandssvenska Teckenspråkigan edustajat ovat olleet mukana valmisteluryhmässä. Viime vuonna toteutettiin ohjelmaan liittyviä kuulemisia sekä perustettiin viittomakieliasiain neuvottelukunta. Oikeusministeriössä on käynnistynyt myös viittomakielilain arviointi.

Väitöskirjatutkija Maria Andersson-Kosken (Helsingin yliopisto) ja projektitutkija Karin Hoyerin (Jyväskylän yliopisto) aiheena oli suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimus. Andersson-Koski ja Hoyer kertoivat tarkemmin työnjaosta yliopistojen välilllä, kielenelvytyshankkeesta ja kielen korpustyöstä. Lisätietoja aiheesta oheisista linkeistä.

Lasten viittomakielen taidon arviointiin työkalu

Jyväskylän yliopistossa käynnistyneestä VIKKE-hankkeesta oli kertomassa tutkijatohtori Laura Kanto. VIKKE-hankkessa on luotu lasten suomalaisen viittomakielen arviointiin kohdennettu arviointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida 8 kk – 15-vuotiaiden viittomakieltä omaksuvien lasten suomalaisen viittomakielen taitoa ja kehitystä kielitaidon eri osa-alueilla.

Kanto kertoi hankkeen taustoista, nelijäsenisestä työryhmästä sekä hankkeen työvaiheista. Esittelyssä oli myös uutuustuote: uusi puuhavihkonen lapsille ja perheille! Vihko sisältää suomalaiseen viittomakieleen liittyviä kielellisiä tehtäviä, leikkejä ja pelejä.

Myös liiton nuorisotoimikunnan edustajat toivat oman tervehdyksensä seminaariin. Roberta Rajala ja Maija Lindström kertoivat omista kokemuksistaan liiton leiritoiminnasta ja nuorisotyöstä. Molemmat korostivat, että kaikki ovat tervetulleita mukaan liiton leireille ja tapahtumiin, viittomakielen taidosta riippumatta. Leireiltä saatu vertaistuki koettiin korvaamattoman tärkeäksi.

Vuoden viittomakieliteko -palkinto VIKKE-hankkeelle

Kuurojen Liitto myönsi Vuoden viittomakieliteko 2021 -tunnustuspalkinnon VIKKE-hankkeen työryhmälle. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä. Kuurojen Liiton hallitus valitsi vuoden 2021 palkinnon saajaksi VIKKE-ryhmän 14 määräaikaan saadun ehdokkaan joukosta.

Palkinnon luovutti webinaarissa johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta. Alanne kertoi,  että VIKKE-hanke oli selvä yleisön suosikkiehdokas palkinnonsaajaksi.

Päätöspuheenvuorossa toiminnanjohtaja Markku Jokinen teki yhteenvedon päivän teemoista ja kiitti kaikkia, jotka ovat olleet mukana vaikuttamissa eri verkoistoissa kansallisten viittomakielten aseman parantamiseksi

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa ohessa, ja sen kielinä ovat suomalainen viittomakieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomi ja ruotsi.