Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin Ylen palveluiden saavutettavuutta palvelukohtaisesti. Listatut palvelut olivat Yle.fi-verkkosivut, Yle-mobiiliapplikaatio, Yle Areenan tekninen saavutettavuus, Yle Areenan sisällöt ja Ylen televisiolähetykset. Yleisesti noin puolet vastanneista oli huomannut palveluiden parantuneen viimeisen vuoden aikana.

Yle tulkkaa nykyisin osan lastenohjelmistaan suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle, ja tulkkauksia on tehty myös uutis- ja ajankohtaissisältöihin enemmän kuin aiemmin. Muita viitottuja sisältöjä ovat esimerkiksi Linnan juhlat, jotka on tulkattu sekä suomalaiselle että suomenruotsalaiselle viittomakielelle sekä UMK, jonka yhteydessä kokeiltiin selostusta ja lauluesitysten tulkintaa viittomakielelle ensimmäistä kertaa.

“Teiltä oli hieno veto tarjota viittomakielinen selostus Uuden musiikin kilpailuun. Se teki tapahtumasta sata kertaa saavutettavamman.”

Tutkimuksessa arvioitiin missä määrin näkö- ja kuulovammaiset kokevat Ylen olevan henkilökohtaisesti merkityksellinen omassa arjessaan. Tätä arviota henkilökohtaisesta merkityksellisyydestä verrattiin kohderyhmän vastaaviin arvioihin muiden kotimaisten mediatalojen henkilökohtaisesta merkityksellisyydestä. Viittomakieliset antoivat Ylelle arvosanan 9; kuulovammaiset arvosanan 8,7; sokeat tai näkövammaiset 8,5 ja näkö- sekä kuulovammaiset 8,5. Keskiarvo mitattiin asteikolla 1-10.

Kehitystoiveissa korostuivat mm. ohjelmatekstitysten ja kuvailutulkkausten lisääminen sekä monipuolisemmat viittomakieliset sisällöt.

“Viittomakielelle tulkattuja ohjelmia tarvitaan enemmän, tekstitettyjä ohjelmia tarvitaan enemmän – käyttäjäkunta ei muualta saa ajankohtaistietoa”

“Kaipaan lisää viittomakielisiä ohjelmia, joissa viittomakieliset ovat mukana tekemässä meiltä meille -periaatteella. Tulkattuja lähetyksiä (esim. A-studio) ei oikein jaksa katsoa.”

“Monipuolisempia viittomakielisiä ohjelmia kuin vain uutisia tai lastenohjelmia. Yle voisi esittää muiden maiden loistavia viittomakielisiä dokumentteja, huumoriohjelmia tai taideohjelmia kuurojen kansainvälisellä viikolla (syyskuun viimeinen viikko). Urheiluruutua vihdoin tekstitettävä heti uutisten jälkeen!”

Tutkimukseen osallistui yhteensä 170 vastaajaa, jotka tavoitettiin mm. Kuurojen Liiton, Kuuloliiton ja Suomen Kuurosokeiden kautta.

Syventäviä keskusteluja asiakaspaneelissa

Yle järjesti yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa keväällä myös paneelikeskustelun viittomakielisten kanssa. Keskusteluissa syvennettiin teemoja ja kartoitettiin viittomakielisen katsojaryhmän toiveita ja tarpeita.

Paneelikeskustelun antia käsitellään myöhemmin järjestettävässä seminaarissa, josta lisätietoja syksyn aikana liiton kanavilla.