Viittomakielten päivän webinaari käynnistyi eduskunnan viittomakielten verkoston tervehdyksellä, jonka toi kansanedustaja Sari Sarkomaa. Verkoston tarkoitus oli lisätä tietoisuutta viittomakielistä ja parantaa viittomakielisten asemaa. Sarkomaa kiitti Kuurojen Liittoa aktiivisesta edunvalvonnasta mm. koskien hallitusohjelmaa, tulkkauspalvelua ja totuus- ja sovintoprosessia. Myös Kuurojen Liiton presidenttiehdokkaille toteuttama kysely sai kiitosta.

Lasten ja nuorten kielen kehitys

Opetusneuvos Irja Seilola Opetushallituksesta kertoi omassa puheenvuorossaan mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kysymyksistä viittomakielen osalta. Opetushallitus on perustanut työryhmän käsittelemään viittomakielisten asioita ja opetusmateriaalia, ja mm.  äskettäin on julkaistu uudistettu esite ”Viittomakieliset lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa”. Ajankohtaisia teemoja ovat myös mm. kielitutkinnot, jotka odottavat lainsäädännön uudistusta sekä viittomakielinen oppimateriaali, jota ei tällä hetkellä ole.

Akatemiatutkija Laura Kanto Jyväskylän yliopistosta kertoi puolestaan äskettäin päättyneestä VIKKE-hankkeesta (2018-2023) ja tulevaisuuden suunnitelmista. Hankkeessa keskityttiin aluksi arviointityökalun kehittämiseen ja eri materiaaleihin. Seuraavissa vaiheissa panostettiin tiedotukseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen. Hankkeessa kerätyn aineistoa hyödynnetään nyt käynnistyneessä ”Näkökulmia lasten viittomakielen kehitykseen ja oppimiseen (2023-2027)” tutkimuksessa. Myös muuta tutkimusta on ollut runsaasti. Kanto korosti lasten ja perheiden moninaisuuden tiedostamista, ja antoi vinkkejä lapsen viittomakielen kehityksen tukemiseksi.

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshanke jatkuu

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyshankkeesta olivat kertomassa toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhka Finlandssvenska teckenspråkigasta  ja erityisasiantuntija Annika Aalto Kuurojen Liitosta. Suomenruotsalainen viittomakieli on arvioitu uhanalaiseksi 2013, ja vuodesta 2015 alkaen on saatu valtiollista tukea kielen vahvistamiseksi. Suurimpana agendalla on suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelma. Ohjelmassa luodaan kokonaiskuvaa kielen tilanteesta, kerätään tietoa, herätetään huomioita tarpeista ja haasteita sekä tuodaan esille toimenpide-ehdotuksia. Tässäkin keskiössä ovat lapset ja nuoret. Kintopf-Huuhka kertoi mentorointiohjelmasta, jossa suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät mentorit tukevat perheitä erilaisten tapaamisten ja tapahtumien muodossa.

Viitotaan yhdessä!

Erityisasiantuntija Pirkko-Selin Grönlund ja johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta kertoivat liiton viittomakielten elvytys -työryhmän toiminnasta ja Viitotaan yhdessä! -kampanjan jatkosta. Tänä vuonna tavoitteena on mm. kehittää kielikerhomallia sekä mahdollisesti myös kielimentoritoimintaa. Työ on sekä käytännön elvytystyötä että oikeuksienvalvontaa ja vaikuttamista.

Lisätietoja Viitotaan yhdessä -kampanjasta oheisesta linkistä.

Vähemmistökielifoorumi

Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Lotta Jalavan aiheena oli vähemmistökielifoorumi. Foorumin työn taustalla on kielipoliittinen ohjelma 2022, jossa ensimmäistä kertaa käsiteltiin kotoperäisiä vähemmistökieliä omana kokonaisuutena. Foorumin tavoitteena on syventyä keskustelemaan esimerkiksi etäopetuksesta, kieliteknologiasta ja kielellisistä oikeuksista eri kielten näkökulmasta sekä seurata kielipoliittisen ohjelman toteutusta. Mukana foorumissa ovat sekä suomalaisen että suomenruotsalaisen viittomakielen edustajat.

Vuoden viittomakieliteko 2023 ja kunniamaininta

Kuurojen Liitto myönsi Vuoden viittomakieliteko 2023 -tunnustuspalkinnon viittomakieliartisti Miguel Peltomaalle. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, nostanut viittomakieliä näkyville ja edistänyt näin Suomen viittomakielten asemaa kuluvan vuoden aikana. Palkinnon tilaisuudessa luovutti johtaja Kaisa Alanne.

Kuurojen Liiton hallitus päätti lisäksi myöntää kunniamaininnan Yleisradion Pikku Kakkoselle viittomakielisistä lasten ohjelmista. Pikku Kakkonen, lastenkulttuurin instituutio, tekee mm. yhdessä Viittomakielisen kirjaston kanssa erittäin tasokasta ja laadukasta viittomakielistä sisältöä pienelle, mutta sitäkin tärkeämmälle kohderyhmälle, viittomakielisille lapsille.

Lisätietoja palkinnosta ja kunniamaininnasta oheisesta linkistä.

Webinaarin yhteenvedossa toiminnanjohtaja Markku Jokinen totesi päivän punaiseksi langaksi lapset ja nuoret ja perheiden tilanteen. Yhteistyötä tarvitaan eri toimijoiden kesken; viittomakieliä tulee kantaa eteenpäin yhdessä.

Webinaarin juontajana toimi Netta Keski-Levijoki, ja tilaisuutta seurasi hieman yli 100 kiinnostunutta, kiitos kaikille mukana olleille. Tilaisuuden tallenne julkaistaan myöhemmin.

Webinaarissa nähtiin myös ihastuttava ”Miksi viittomakieli on tärkeä” video Pitäjänmäen koulusta. Video on katsottavissa myöhemmin tallenteessa.