Kuurojen Liitto järjesti keväällä 2022 jäsenyhdistyksille suunnatun kiertueen, jossa keskusteltiin totuus-ja sovintoprosessin ideasta, sen vaiheista ja historian vääryyksistä. Tavoitteena oli kerätä yhteisön toiveita ja odotuksia evääksi jatkotoimenpiteitä varten.

Yhteisöltä saatu viesti oli vahva: jäsenistö tukee prosessin jatkoa ja toivoo valtiolta selkeitä toimenpiteitä myös nykyisten syrjivien rakenteiden purkamiseksi. Lisäksi kaikissa tapaamisissa tuotiin selkeästi esille valtiollisen anteeksipyynnön tärkeys.

Tiekartta asettaa prosessille raamit

Lokakuussa 2022 järjestettiin  totuus- ja sovintoprosessia käsittelevä webinaari. Tilaisuudessa esiteltiin kevään yhdistyskiertueen tuloksia sekä julkaistiin järjestöjen yhteinen ”tiekartta”, johon on koottu tavoitteita ja kriteereitä viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessia koskien. Tiekartan ovat laatineet yhteistyössä Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat, Finlandssvenska Teckenspråkiga ja Suomen kuurojen historiaseura.

Erityisinä kynnyskysymyksinä on mm. viittomakielialan järjestöjen mukanaolo ja prosessin avainhenkilöiden kuurojen kulttuurin ja viittomakielen tuntemus sekä viittomakielen taito. Prosessista tulee tiedottaa molemmilla kansallisilla viittomakielillä.

Pian webinaarin jälkeen (26.10.2022) valtioneuvosto asetti työryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaista valtiollisen sovintoprosessin käynnistämistä kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Kuurojen Liitosta työryhmässä on mukana toiminnanjohtaja Markku Jokinen ja johtaja Laura Pajunen.

Mitä tiekartta sisältää ja kuinka prosessi nyt etenee?

Kysymyksiin ovat oheisella videolla vastaamassa Kuurojen Liiton viittomakieli- ja vaikuttamistyön johtaja Kaisa Alanne, puheenjohtaja Jaana Aaltonen ja toiminnanjohtaja Markku Jokinen.

Videossa on tekstitys suomeksi ja ruotsiksi.

Taustaa

Vuonna 2019 pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin, että valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista sekä niiden vaikutuksia yhteisöön 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.

Seuraavana vuonna käynnistyi valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke, jossa selvitettiin laajasti kohdeyhteisöön kohdistuneita oikeudenloukkauksia sekä sitä, miten nämä ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhteisön mahdollisuuksiin osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan, mutta myös sen edellytyksiin ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viitotut muistot -selvitys valmistui loppuvuodesta 2021, ja siinä todettiin, että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan.