Perjantaina 16.6.2023 julkistettu Petteri Orpon hallitusohjelma huomioi kuurot ja viittomakieliset monessa kohtaa ilahduttavalla tavalla. Hallitusohjelmassa todetaan, että kotoperäisten vähemmistökielten, erityisesti saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja kotimaisten viittomakielten asemaa halutaan vahvistaa.

Lisäksi hallitus aikoo selvittää, miten viittomakielisten lasten asemaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan vahvistaa. Kuurojen Liitto on vaaliteeseissään tuonut esille, että lasten oikeus viittomakieleen tulee turvata riittävällä lainsäädännöllä ja resursoinnilla, mm. osoittamalla resursseja viittomakielen opetukseen perheille sekä viittomakielisten lasten saumattoman koulupolun turvaamiseen ja viittomakielisten opettajien palkkaamiseen.

Samaan aikaan hallitus on kuitenkin lykkäämässä vammaispalvelulakia vuodella, mikä tulee vaikeuttamaan perheiden viittomakielen opetuksen toteuttamista.

Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen palveluiden osalta on kirjattu, että viittomakielisten palvelut huomioidaan ja niiden saavutettavuutta parannetaan. Kuurojen Liitto haluaa vielä muistuttaa, että tulkkauspalvelun tulee olla saatavilla ja hätäilmoituksen teko viittomakielellä mahdollista 24/7. Kaikkia kansalaisia koskevia tiedotustilaisuuksia tulee aina järjestää kotimaisilla viittomakielillä.

Totuus- ja sovintoprosessin jatko herättää huolta

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistämistä selvittävä valtioneuvoston työryhmä on päättämässä työtään kesäkuussa, ja parhaillaan viimeistellään mallia prosessin jatkolle. Totuus- ja sovintoprosessia ei kuitenkaan näy hallitusohjelmassa, mikä on herättänyt yhteisössä valtavaa huolta.

Viittomakielen ja viittomakielisten aseman parantaminen, minkä hallitus on asettanut tavoitteekseen, vaatii pohjakseen sekä menneiden että nykyisten vääryyksien selvittämisen, jotta yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voidaan tunnistaa ja purkaa. Kuurojen Liitto yhdessä muiden järjestöjen kanssa vaatii, että prosessi jatkuu valtioneuvoston työryhmän esityksen pohjalta.

Huolta herättää myös viittomakielen tulkkauspalvelujen ongelmien sivuuttaminen. Kuurojen Liitto on esittänyt viittomakielen tulkkauspalvelun selkiyttämistä kokonaisuudistuksella, sillä nykykäytäntö on asiakkaan näkökulmasta sekava ja tulkin saaminen epävarmaa.

Kielipoliittisen ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen

Tuleva hallitus aikoo edistää kielellisiä oikeuksia jatkamalla kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista. Kielipoliittisessa ohjelmassa esitetään monia parannuksia viittomakieltä ja viittomakielisten oikeuksia koskeviin epäkohtiin, erityisesti lasten ja nuorten tilanteisiin. Myös toimenpiteet viittomakielten elvyttämiseksi ovat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia. Toimenpiteiden riittävä resursointi pitää turvata.

Positiivista on myös hallitusohjelman tavoitteet liittyen saavutettavuuteen ja digipalveluihin ja -taitoihin. Kaikissa näissä tulee huomioida myös viittomakielinen väestö.

Leikkaukset uhkaavat myös viittomakielisiä palveluja

Hallitus suunnittelee rahoituksen leikkauksia muun muassa järjestöjen toimintaan, kansanopistoihin ja kehitysyhteistyöhön, mutta myös kaikkia kansalaisia koskevaan sosiaaliturvaan. Kuurojen Liitto on huolissaan mahdollisten leikkausten vaikutuksista viittomakielisten arkeen, palveluihin, tiedonsaantiin ja koulutukseen. Viittomakielisiä palveluja tarjoaa Suomessa vain muutama taho, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata näiden palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa.

Kuurojen Liitto jatkaa oikeuksienvalvontatyötään viittomakielisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi. Tiedotamme hallitusohjelman teemoista myöhemmin lisää.