Eduskunnan viittomakielten verkostoon kuuluva kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti puheessaan viittomakielisten lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen, opetukseen ja sivistykseen. Nyt kun viittomakieliset lapset ovat hajallaan eri kouluissa, yhdenvertaisen opetuksen toteutuminen pitää varmistaa. Sarkomaa iloitsi pienestä edistysaskeleesta; Opetushallituksen tekemästä esitteestä Viittomakieliset lapset varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Esite on tarkoitettu sekä vanhemmille että henkilöstölle. Esite löytyy sähköisenä Opetushallituksen verkkosivuilta.

Oikeusministeriön terveiset

Oikeusministeriön edustajat Vava Lunabba ja Panu Artemjeff kertoivat kielellisten oikeuksien seurantaindikaattoreista. Indikaattorit tarkoittavat tunnuslukuja, jotka kuvaavat asioiden tilaa ja kehitystä. Indikaattoreilla voidaan kerätä tietoja ja sen myötä valvoa oikeuksien toteutumista, kuten kaksikielisyyden toteutumista. Näitä indikaattoreita voidaan soveltaa suomen- ja ruotsinkielisiin, saamenkielisiin ja viittomakielisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kieliryhmiin. Indikaattorit ovat vielä uusia, joten niiden soveltaminen ja seurantajärjestelmän testaaminen on vielä kesken. Tulevaisuudessa indikaattoreita voi hyödyntää viittomakielilain seurannassa, eli niillä voi arvioida kielilain soveltamista ja tunnistaa ongelmakohtia.

Maija Iles, oikeusministeriön hallitussihteeri jatkoi käsittelemällä viittomakieliä lainsäädännössä. Viittomakielilain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista. Oikeudet kattavat monenlaiset elämänalueet, kuten opetuksen, tulkkauksen, TV- ja radio-ohjelmat.

Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia.

Maija Iles kävi läpi lait, joissa mainitaan viittomakielet. Perustuslain ja viittomakielilain lisäksi on yli 15 eri lainkohtaa, jossa mainitaan viittomakieli. Oikeuksien toteutumisen seuranta ja valvonta on usean eri tahon, kuten viranomaisten, Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja kieliasiain neuvottelukunnan vastuulla. Oikeusministeriössä on ollut maaliskuusta 2015 lähtien viittomakielen yhteistyöryhmä, joka käsittelee valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja seuraa viittomakielilain toteutumista. Siellä tietoisuutta lisätään muun muassa esittein ja videoin, virkamiehien koulutuksella ja valtioneuvoston viestinnässä on tehty suositus viittomakielen käytöstä. Maija Iles kertoi, että viittomakielilain arviointi on tulossa. Silloin selvitetään esimerkiksi, että onko tietoisuus viittomakielistä lisääntynyt ja ovatko viittomakieliset voineet käyttää omaa kieltään.

Askel askeleelta

Mikaela Nylander totesi huomaavansa, että asiat etenevät askel askeleelta. Edunvalvontatyössä vaaditaan kärsivällisyyttä ja hyvää yhteistyötä.

Opettaja Jaana Keski-Levijoki esitteli työpaikkansa kaksikielistä yhteisopetusta. Hän opettaa Kaarinan Piispanlähteen koulussa, jonka yhdessä luokassa on sekä kuulevia että yksi kuuro oppilas. On tutkittu, että kuulovammaisten oppilaiden määrä erityiskouluissa on vähentynyt ja lähikouluissa opiskelevien määrä kasvanut. Jaana Keski-Levijoen työpaikka on yksi esimerkki, miten lähikoulua käyvän kuuron lapsen opetus voidaan järjestää niin, että viittomakieli on tasavertainen puhutun kielen kanssa. Kun luokassa on kaksi opettajaa, joista toinen viittomakielinen, niin kuulevat oppilaat saavat kielikylvyn tapaan viittomakieltä ja viittomakielistä kulttuuria. Kuuron oppilaan kohdalla viittomakielisyys ja viittomakielinen kulttuuri tulevat osaksi kuuron oppilaan suomenkielistä kouluarkea.

Ihmisoikeuskeskuksen edustaja Mikko Joronen esitteli tuloksia vammaisten henkilöiden oikeuksien verkkokyselystä. Siihen tuli viittomakielisiltä noin 50 vastausta. Muodollisesti ihmisoikeudet näyttävät toteutuvan, mutta kulissien takana todellisuus voi olla toinen. Esimerkiksi vastanneista 67% totesi, että vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioitus ei ole lisääntynyt. 80% vastaajista on kokenut syrjintää viimeisen kahden vuoden aikana tiedonsaannissa ja/tai kommunikoinnissa. Myös työelämään pääsyssä tai työnhaussa on ongelmia. Kyselyssä nousi esiin, että 46% vastaajista on kokenut epäasiallista kohtelua terveydenhuollossa. Joronen toivoi lopuksi, että viiden vuoden päästä kyselyn tulokset olisivat muuttuneet.

Vaikuttamistyötä

Kansanedustaja Peter Östman kävi tervehtimässä yleisöä ja kertomassa, että Kuurojen Liitto on toivonut historian vääryyksien sovintoprosessin aloittamista. Eduskunnan viittomakielten verkosto on ajanut tätä asiaa ja lähettänyt kaikille eduskuntaryhmille kirjeen, jossa on pyydetty kaikkia ryhmiä vetoamaan yhdessä eduskuntaan sovintoprosessin aloittamiseksi. Peter Östman oli iloinen todetessaan, että kaikki puolueet ovat sitoutuneita mukaan tähän hankkeeseen. Kuurojen Liitto on tehnyt tiivistä työtä eduskunnan viittomakielten verkoston kanssa ja sitä halutaan jatkaa.

– Edessä on vielä paljon työtä viittomakielisten aseman parantamiseksi, eikä aina ole kyse resursseista. Joskus kyse on vain asenteista, pohti Mikaela Nylander.

Päivän päätteeksi oli jännittävin osuus, eli vuoden 2018 viittomakielitekopalkinnon jakaminen. Palkinto jaettiin nyt 10. kerran ja se myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, nostanut viittomakieliä näkyville ja edistänyt näin Suomen viittomakielten asemaa kuluvana vuonna. Kuurojen Liiton hallitus päätti myöntää vuoden 2018 palkinnon viittomakieliselle sähkötekniikan insinöörille Tomas Vaaralalle. Vaarala on valmistunut insinööriksi viime vuonna, mutta opiskelujen etenemistä uhkasi muun muassa se, ettei hän saanut viittomakielisyytensä takia työharjoittelupaikkaa mistään. Kun tästä vaikeudesta päästiin yli, Kelan kilpailutuksen takia tuli uusia haasteita opiskelutulkkauksen järjestämisessä. Haasteista huolimatta hän on sinnikkäästi pyrkinyt kohti unelmaansa ja valmistunut insinööriksi.

​- Tajuan nyt, kuinka paljon olen taistellut päästäkseni tähän pisteeseen. Palkinto motivoi jatkamaan, totesi Vaarala liikuttuneena.​

Päivän lopuksi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen kiitti eduskunnan viittomakielten verkostoa, kansanedustajia, järjestöjä, yhteistyökumppaneita ja kaikkia muita, jotka osallistuivat seminaariin ja toivotti kaikille oikein hyvää viittomakielen päivää.​