Perustuslakivaliokunta julkaisi torstaina 12.1.2023 lausuntonsa hallituksen vammaispalvelulakiesityksestä. Lakiesityksessä on valiokunnan mukaan paljon korjattavaa, eikä lakia ehkä saada valmiiksi ajoissa. Asia siirtyi seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Sen puheenjohtaja Markus Lohi kertoi tiistaina 17.1. mm. YLEn haastattelussa, että valiokunta tekee kaikkensa, jotta laki saadaan valmiiksi ennen vaalitaukoa.

Lakiesityksessä on ehdotettu mm. viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetuksen muuttamista subjektiiviseksi oikeudeksi, mikä on ollut erityisen odotettu muutos.

Lakiesityksen on arvioitu myös kaatuvan, mikä olisi Kuurojen Liiton mielestä ikävää. Kuurojen ja kuulovammaisten lasten mahdollisuutta oppia viittomakieltä jo varhain on vahvistettava. Liitto on lähettänyt kannanottonsa asiasta valiokunnan jäsenille 18.1.

Perheet eriarvoisessa asemassa viittomakielen opetuksen suhteen

Kuurojen Liiton mielestä on välttämätöntä, että vammaisen lapsen oikeus saada kieli turvataan uudella lailla, koska vain alle 10 % kuulovammaisista lapsista saa viittomakielen kotoa, viittovasta perheestä. Yli 90 % kuulovammaisista lapsista syntyy perheisiin, joissa ei osata ennestään viittoa. Viittomakieli tai jokin kommunikointikeino on heille erikseen opetettava.

Vammaisten lasten oikeudesta kieleen ja kommunikointiin ei säädetä lainsäädännössämme muualla kuin vammaispalvelulaissa. Tähän asti toteutunut kuntien järjestämisvastuu ei ole toiminut mm. siksi, että laki on ollut toissijainen. Toissijaista palvelua järjestetään vasta sitten kun on selvitetty, olisiko joku muu taho velvoitettu järjestämään palvelun. Lakimuutos turvaisi kuulovammaiselle lapselle oikeuden tulla viittomakieliseksi mahdollisen kuulonkuntoutuksen rinnalla.

Perustuslakivaliokunta on jo vuonna 2014 viittomakielilakia säätämisen yhteydessä korostanut oman kielen oppimisen merkitystä ja pitänyt tärkeänä, että jokaiselle lapselle ja hänen perheelleen turvataan mahdollisuudet saada riittävästi viittomakielen opetusta niin, että lapsen oikeus omaan kieleen toteutuu ja koko perheelle luodaan mahdollisuudet toimivaan vuorovaikutukseen yhteisen kielen avulla.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa lausunnossaan Kuulovammaisten ja kuurojen lasten mahdollisuus oppia viittomakieltä (2022) viittomakielen oppimisen tärkeyttä kuulovammaisille lapsille.