Osaan viittoa, en tarvitse sanakirjaa – onko näin?
Kuurojen Liiton sanakirjantoimittaja Pia Taalaksen työharjoittelija sai hänet pohtimaan verkkosanakirjojen merkitystä nykypäivänä. Ketkä käyttävät sanakirjoja? Onko sanakirjoista hyötyä kuuroille? Käytetäänkö sanakirjoja peruskoulujen viittomakielen tunneilla? Muistetaanko sanakirjojen olemassaolo? Pia bloggaa pohdintojaan.
Kuurojen Liitolla on kaksi verkkosanakirjaa; Suvi ja SignWiki.
Mitä eroa näillä kahdella on? Suvi-verkkosanakirja avattiin vuonna 2003 ja vuonna 2013 julkaisualusta vaihdettiin. Siitä lähtien alusta on pysynyt samanlaisena tähän päivään asti. Suvi-verkkosanakirja vaatii paljon tutkimusta, jokaisen viittoman kohdalla mietitään onko se varmasti oikein ja onko viittoma yleisessä käytössä. Suvi-verkkosanakirjassa pitää eritellä jokainen liike ja se vie paljon aikaa, kun pitää tehdä paljon tutkimusta. Sen takia Suvi-verkkosanakirjan kehittäminen on hitaampaa verrattuna SignWikiin.
Mikä SignWiki sitten on? SignWiki on vähän niin kuin Wikipedia. Eli sivut on tarkoitettu kenelle tahansa ja kuka tahansa pystyy lisäämään viittomia SignWikiin. Mitä enemmän käyttäjiä SignWikillä on, sitä enemmän viittomia sinne tallentuu. Viittomien kertyminen on paljon nopeampaa kuin Suvissa. SignWikiin tallennettavat viittomat eivät vaadi paljoa tutkimusta. SignWiki on lähinnä alusta, johon syötetään viittomia ja jossa on kommentointimahdollisuus, jonka myötä voi syntyä keskustelua. Kuka tahansa pystyy käyttämään SignWikiä. Siksi SignWiki on kehittynyt nopeammin kuin Suvi-verkkosanakirja.
Ketkä käyttävät sanakirjoja?
Jotkut ovat ihmetelleet mihin sanakirjoja tarvitaan ja kommentoineet ”osaanhan viittoa, en tarvitse sanakirjaa.” Mutta mikä on sanakirjan perimmäinen idea? Otetaan esimerkiksi suomen kieli. Vaikka taitaisin suomen kieltä hyvin, saatan silti tarvita sanakirjaa. Sillä yksittäisillä sanoillahan voi olla useampi vastine. Jos vaikka kirjoitan jotain tekstiä, saatan miettiä olisiko tälle sanalle jokin toinen vaihtoehto. Tarkistaisin sanakirjasta vaihtoehdot ja katsoisin mikä tyyli ja sävy sopisi tekstiin. Sillä lailla sanakirjoja käytetään.
Samalla tavalla viittomakielessä on viittomavaihtoehtoja. Jos vaikka joudun pitämään puheen julkaisutilaisuudessa, joudun pohtimaan viittomavalintojani. Voin tarkistaa sanakirjasta viittomavaihtoehtoja ja löytää tyyliltään paremmin sopivan viittoman. Sitä varten sanakirjat ovat olemassa.
Olen pohtinut yhtä asiaa. Tiedän, että Kansanopistossa käytetään paljon sanakirjoja maahanmuuttajien koulutuksessa. Maahanmuuttajat käyttävät sanakirjoja paljon, sillä he usein tietävät viittoman, mutteivät tiedä sille suomenkielistä vastinetta. Viittomahaun kautta he pystyvät löytämään tietyn viittoman ja sen myötä suomenkielisen vastineen. Siten he oppivat suomen kieltä, mikä on hyvä juttu.
Myös tulkkiopiskelijat käyttävät paljon sanakirjoja.
Päiväkotien työntekijät ja muut viittomakielestä kiinnostuneet käyttävät sanakirjoja paljon, mutta käyttävätkö kuurot itse sanakirjoja?
Siitä minulla ei ole aavistustakaan, tämä olisi kiva tietää.
Täällä oli taannoin eräs kuuro työharjoittelija, jolta kysyin, että olet varmaan nähnyt SignWikin ja Suvin, että niitä varmasti käytetään koulussa opetuksen yhteydessä. Hänen vastauksensa jäi elävästi mieleeni; hän näkee nämä verkkosanakirjat nyt ensimmäistä kertaa.
Jäin ihmettelemään, että käytetäänkö peruskoulujen viittomakielen tunneilla ollenkaan SignWiki tai Suvi-verkkosanakirjoja?