Lausunnossaan Kuurojen Liitto toteaa, ettei lakiesityksen luonnos vahvista vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Lakiehdotuksen tarkoitus on toimeenpanna YK:n vammaissopimusta maassamme, mutta nyt sopimusta ei nosteta lakiehdotuksessa eikä säännöskohtaisissa perusteluissa riittävästi esiin.

Kuntatasolta tuleville hyvinvointialueille siirtyvien viranomaisten tietoisuus vammaissopimuksesta on heikohkoa, joten kirjauksilla on myös merkittävä informatiivinen tehtävä. On selvää, että viranomaisten lisäksi vammaiset henkilöt itse tarvitsevat selkeästi määriteltyä tietoa omista
oikeuksistaan. Lisäksi laki toimii tärkeänä tietolähteenä vammaisten lasten vanhemmille uudessa ja usein haastavassa elämäntilanteessa.

Lapsen oikeus viittomakieleen

Kuurona tai vaikeasti kuulovammaisena syntyneellä lapsella on vammaissopimuksen, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja kansallisen lainsäädännön perusteella oikeus käyttää viittomakieltä vuorovaikutuksessaan. Yli 90 % näistä lapsista syntyy kuitenkin perheisiin, joiden normaalikuuloiset vanhemmat eivät osaa lainkaan viittomakieltä. Lapsen ja hänen perheensä mahdollisuutta saada oppia viittomakieltä on tuettava ehdoitta.

Noin 10 % kuuroista ja vaikeasti kuulovammaisista lapsista syntyy viittomakieltä käyttäville kuuroille tai eriasteisesti kuulovammaisille vanhemmille. Myös näissä perheissä lapsen viittomakielen kehitys on turvattava niissä tilanteissa, joissa vanhemmat tarvitsevat siihen tukea. Tukea tarvitaan myös silloin, kun kuurot vanhemmat saavat kuulevan lapsen, jonka kaksikielisyyden kehittyminen on turvattava, jotta perheen sisällä on vähintään yksi yhteinen kieli hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen kielenä.

Lapsen ja hänen perheensä subjektiivinen oikeus viitotun kielen opetteluun eivät tule riittävästi määritellyksi lakiehdotuksessa.

Subjektiivinen oikeus vs. välttämättömyys

Lain tavoitteet ovat luonteeltaan mahdollistavia ja vammaisen henkilön elämää ja tarpeita tukevia. Ehdotuksen muiden pykälien muotoilu kuitenkin rajaa voimakkaasti tämänhetkisiä subjektiivisia oikeuksia korostamalla yksittäisten palveluiden kohdalla välttämättömyyden arviointia. Vaarana on, että tämänkaltainen lain muotoilu luo harhaanjohtavan vaikutelman harkinnanvaraisuudesta.

Kuurojen Liitto pitää myös epäasiallisena, että aistivammaiset on jätetty pois lakiehdotuksen soveltamisalasta vastoin YK:n vammaissopimuksessa omaksuttua luetteloa vammaisuuden eri muodoista.

Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Lukuisia sen edellyttämiä muutoksia vietiin tuolloin uudistettavana olleeseen vammaispalvelulain hallituksen esitykseen, joka kuitenkin raukesi hallituksen kaaduttua. Kuurojen Liitto katsoo, että ei ole olemassa esteitä sisällyttää uuteen lakiesitykseen tuolloin esillä olleita parannuksia, joista osa oli erittäin selkeästi kirjoitettuja.

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä. Lisäksi muiden järjestöjen lausuntoihin voi tutustua Lausuntopalvelu-sivulla.