Viittomakielilaki on ollut voimassa viisi vuotta ja oikeusministeriö on lähtenyt selvittämään sen toteutumista. Lehdessä kerrotaan, miten tätä arviointia tehdään ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Perhesuhteita esittelevässä sarjassa pääsevät tällä kertaa ääneen isoäiti Marjatta Niemelä ja lapsenlapsi Matteo Kluk-Laurila. Haastattelu paljastaa, kuinka kuuron lapsen elämä on muuttunut sukupolvelta toiselle. Minun tarinani -juttusarjassa ollaan toisenlaisen perheeseen liittyvän aiheen äärellä, kun Maarit Widberg-Palo kertoo lapsettomuuden jättämistä syvistä haavoista. Onneksi tällä tarinalla on onnellinen loppu. Lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta paria, mutta siitä puhutaan harvoin.

Viime vuoden eduskuntavaalien seurauksena eduskunnan viittomakielten verkosto on järjestäytynyt uudelle nelivuotiskaudelle. Lehti kysyi kymmeneltä nykyiseltä jäseneltä, mikä on saanut heidät kiinnostumaan viittomakielisten asioista.

Leena Paakkala kirjoitti takavuosina Kuurojen lehteen nimimerkillä Ojoisten torppari. Uusimmasta numerosta pääsee lukemaan hämeenlinnalaisen elämästä tehtyä haastattelujuttua. Lehdessä tullaan jatkossakin julkaisemaan ikä-ihmisten elämäntarinoita ja samalla säilyttämään niitä tulevillekin sukupolville.

Eräopas Sakari Belghitin työstä eräoppaana Lapissa voi lukea Urapolku-palstalta. Lisäksi lehdessä kerrotaan Valkean talon peruskorjauksen käänteistä sekä vähemmistöstressistä, joka voi koskettaa myös viittomakielisiä.

Tosi-tv-sarjan Deaf U innoittamana Salla Fagerströmin ja Elin Westerholmin kolumnit käsittelevät elitismiä kuurojen yhteisössä.

Kuten monena vuonna ennenkin kuurojen yhdistykset ovat lähettäneet joulu- ja uudenvuodentervehdyksiään lehteen. Yhdistysten jäsenten nimiä on tänä vuonna mukana vähemmän, koska korona on estänyt kokoontumisen ja nimien keräämisen.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuurojen lehti on liiton järjestöjulkaisu ja viittomakielisten aikakaus– ja mielipidelehti.