Kuurojen lehti jatkaa edellisessä lehdessä aloitetusta aiheesta: viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista. Joulukuun puolivälissä julkaistu Viitotut muistot -selvitys vahvisti vääryyksiä tapahtuneen ja teki suosituksia siitä, miten näitä vääryyksiä pitäisi käsitellä.

Lehden toimittajien esitykset Rivien välissä 2 -tapahtumassa 10.2. kiinnostivat suuresti katsojia, ja nyt lehdestä voi lukea tekstit samoista aiheista. Salla Fagerström kertoo kadonneen Arvi Piiraisen kohtalosta, ja Anne Sjöroos on kirjoittanut kiertolaisäidin tyttären Sylvi Frimanin tarinan. Samalla lehteen on saatu muutama upea kuva kuurojen historiasta.

Urapolku-palstalla tavataan Tiina Van Hoorebeke, jolla on pitkä työhistoria Suomen Kuurojen Liitossa, mutta muutto Belgiaan tarjosi töitä sikäläisessä kuurojen liitossa, Doof Vlaanderenissa. Hän työskentelee nykyisin esihenkilötehtävissä vahvassa symbioosissa liiton toiminnanjohtajan Helga Stevensin kanssa.

Tapahtumasivuilta pääsee lukemaan Järjestöpäivien ja Viittomakielen päivän seminaarin aiheista. Vuoden viittomakieliteko 2021 -tunnustuksen sai tällä kertaa Vikke-hanke, jonka vetäjä Laura Kanto kertoo lehden haastattelussa hankkeesta ja omasta palostaan lasten kaksi- ja monikielisyyden tutkimiseen.

Lehti kertoo myös työnhaun palvelujen uudistuksista, joista kaikkien työnhakijoiden on hyvä olla tietoisia. Jos työnhaku ei ole tuottanut tulosta, siihen on saatavilla tukea TE-toimistosta ja kohta myös uudesta valtion omistamasta yhtiöstä.

Kehu & Kiitos -palstalla kiitetään tällä kertaa Silva Belghitia. Monet tuntevat hänet viittomakielisenä näyttelijänä, mutta viime vuonna hän perusti yrityksen, koska haluaa parantaa viittomakielen asemaa Suomessa. Lisäksi kirjojen ja matkustamisen ystäville löytyy lehdestä kirja-arvio Raili Ojala-Signellin teoksesta Uudelleen eiliseen. Hän on koonnut 70 maasta kirjoittamansa matkakertomukset kirjaksi.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuurojen lehti on liiton järjestöjulkaisu ja viittomakielisten aikakaus- ja mielipidelehti.