Kuurojen lehden kansi 1/2023

Kuurojen lehden numero 1/2023 on ilmestynyt

Vuoden ensimmäinen numero saapuu tilaajille maaliskuun puolessa välissä. Lehdestä pääsee lukemaan muun muassa viittomakielten elvytyksestä, Vuoden viittomakieliteko 2022 -tunnustuksen saajasta ja Rivien välissä 3 -tapahtuman aiheista.

Kuurojen Liitto on käynnistänyt Viitotaan yhdessä -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteisön jäsenten roolista viittomakielten elvytyksessä. Nykypäivänä kuurojen lasten on vaikea kasvaa viittomakielisiksi ja he tarvitsevat erilaisia kielimalleja. Asiantuntijahaastattelussa avataan viittomakielten uhkaavaa tilannetta ja ratkaisuja siihen.

Kuurojen lehti toi jälleen toimittajat yleisön eteen Rivien välissä 3 -tapahtumassa, ja nyt aiheista pääsee lukemaan myös lehdestä. Ensimmäisenä tartutaan suomenruotsalaiseen utopiaan. Monta sukupolvea suomenruotsalaiset kuurot kasvoivat ja identifioituivat Porvoon kuurojenkoulun kautta. Koulun sulkeminen 1993 oli syöstä kokonaisen kielellisen yhteisön tuhon tielle. Toinen aiheista vie lukijat Albert Tallrothin (1871–1899) kadonneen Kuuromykkä-veistoksen jäljille.

Vuoden viittomakieliteko 2022 myönnettiin tällä kertaa Signmarkille, jonka Tanssii tähtien -kisaa seurasimme MTV3-kanavalta viime syksyn aikana. Hän on jo vuosia ajanut viittomakielisten asemaa olemalla paljon julkisuudessa. Signmark kertoo saamastaan palautteesta ja antaa vinkkejä kaikille oman elämänsä sankareille.

Tällä kertaa yhdistystarinat-juttusarja esittelee Seinäjoen kuurojen yhdistyksen, joka tunnetaan nykyään nimellä Etelä-Pohjanmaan Viittovat ry. Nimen lisäksi ollaan muuttamassa myös toimintatapoja, ja yhdistyksen kokoontumisia aiotaan järjestää eri puolilla Etelä-Pohjanmaata.

Huhtikuussa 90 vuotta täyttävä turkulainen Erkki Hannula muistelee lehdessä elämäänsä, jonka aikana hän on ehtinyt muun muassa olla ukkokoti Salmelan apupoikana, rakentaa omakotitalon ja tehdä elämäntyönsä Wärtsilän Turun telakalla. Haastattelujutut on tehty myös Liisa Särkijärvestä ja Topi Peurasta, jotka valittiin Kuurojen Liiton hallitukseen viime kesänä.

Lisäksi lehti kertoo Kuurojen Liiton ja Malawin kuurojen liiton MANADin sanakirjaprojektista, joka konkretisoitui kirjaksi viime vuoden marraskuussa. MANADin toiminnanjohtaja Byson Chimenya kertoo sanakirjatyöstä ja julkaistun sanakirjan merkityksestä.

Ajankohtaisessa aiheessa lehti käsittelee sähkön korkeaa hintaa ja kertoo myös keinoja sähkönkulutuksen vähentämiseen. Sähkökatkoihin ja muihin epävarmuuksiin kannustetaan varautumaan muun muassa 72 tunnin kotivaralla.

Tapahtumasivuilla on juttua järjestöpäivistä, joiden teemoina olivat viittomakielten elvytystyö, vaikuttamistyö eduskuntavaaleissa ja yhdenvertaisuus järjestötoiminnassa. Tulevista tapahtumista löytyvät Kuurojen Liiton vertaistoiminnan kurssit ja nuorisotyön tapahtumat sekä Seniorien kulttuuritapahtuma.

Kolumnin aiheena on häirintä ja sen vähättely. Moni organisaatio on ottanut tapahtumissaan käyttöön turvallisen tilan periaatteet, jotta häirintää ei esiintyisi ja siihen pystytään puuttumaan.

Kehu & Kiitos -palstalla valokeilaan pääsee Mikko Palo ja hänen yrityksensä Mediapalo. Palo on oppinut ammattinsa tekemisen kautta: tutkimalla, analysoimalla ja harjoittelemalla.

 

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuurojen lehti on liiton järjestöjulkaisu ja viittomakielisten aikakaus- ja mielipidelehti.