Kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto, Inka Hopsu, Pirkka-Pekka Petelius, Noora Koponen ja Satu Hassi jättivät kirjallisen kysymyksen 18.2.2022. Kirjallisessa kysymyksessä tuotiin esille vuonna 2021 julkaistu Viittomakielibarometri, jossa selvitettiin viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Kansanedustajat kiinnittivät huomion tulkkaukseen: viranomaiset eivät tiedä tulkkauksen järjestämisvelvollisuudesta. Viittomakieliset joutuvat tilaamaan itse tulkkeja viranomaisten puolesta.

Tutkimuksen mukaan viranomaiset eivät toimi lakien edellyttämällä tavalla ja järjestä tulkkausta viittomakielisille, vaikka oikeudesta käyttää viittomakielistä tulkkausta on säädetty useissa laeissa. Viittomakielilain mukaan viranomaisilla on edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään.

Kansanedustajat ovat huolissaan myös suomenruotsalaisen viittomakielisten oikeudesta käyttää tulkkeja äidinkielellään, kun suomenruotsalaisten tulkkien määrä on riittämätön. He ehdottivat kattavan kokonaisarvioinnin tekemistä tulkkauspalveluista.

Outi Alanko-Kahiluoto, Inka Hopsu, Pirkka-Pekka Petelius, Noora Koponen ja Satu Hassi kysyivät hallitukselta: Miten hallitus on ottanut Viittomakielibarometrin tulokset huomioon ja esimerkiksi varmistaa, että eri viranomaiset ovat tietoisia velvollisuudestaan järjestää tulkkausta viittomakielillä tarvittaessa ja aikooko hallitus laatia kokonaisarvioinnin viittomakielten tulkkauspalveluiden tilanteesta Suomessa?

Hallituksen vastaus

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi kirjalliseen kysymykseen 10.3.2022.  Vastauksessa kerrottiin hallitusohjelmaan perustuvasta kielipoliittisesta ohjelmasta, jonka laadinta on viimeisimmillään. Kotimaiset viittomakielet sisältyvät kielipoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on kotiperäisten kielten suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen.

Kielipoliittisen ohjelman valmistelussa on huomattu, että tietoa eri kansalliskielistä tarvitaan enemmän. Tämä koskee myös viittomakieliä.

Henriksson muistuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti valtionneuvosto on asettanut viittomakieliasioiden neuvottelukunnan toimikaudeksi 11.2.2021–10.2.2025, joka seuraa viittomakielilain tavoitteiden toteutumista. Lisäksi oikeusministeriö on aloittanut viittomakielilain arviomuistion laadinnan, jossa arvioidaan kyseisen lain tavoitteiden toteutumista.

Sosiaali- ja terveysalan tulkkauksen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille, jolloin on mahdollista tarkastella ja järjestää uudelleen tulkkauspalveluita. Hyvinvointialueita valmistellessa on huomattu, että voimavara tulkkauksen järjestämiseen voi kasvaa palvelujen siirryttäessä hyvinvointialueille. Tällöin tieto tulkkauksen järjestämisestä ei jää pirstaleina monelle kunnalle, vaan kokonainen hyvinvointialue hallinnoi tulkkauksen järjestämisen.

Viittomakielibarometrin tuloksia tullaan käyttämään kielipoliittisessa ohjelmassa ja sen toimeenpanossa sekä muissa töissä. Tälle hallituskaudelle ei ole suunniteltu kokonaisarviointia tulkkauspalveluista.