Päivät Helsingissä avasi perjantaina 31.1. liiton puheenjohtaja Jaana Aaltonen. Perjantaina käsittelyssä olivat jäsenjärjestöavustuksen hakuprosessi ja raportointi. Aihe herätti runsaasti keskustelua ja johtaja Helena Torboli totesikin, että sekä haun että raportoinnin aikatauluja tullaan hiomaan. Aluetyöntekijät Juha Oksanen ja Asta Tikkanen esittelivät puolestaan yhdistysohjelman jatkoa ja kannustivat yhdistyksiä mukaan ohjelmaan. Jatkossa yhdistysohjelma tulee vahvemmin huomioimaan lapset ja nuoret sekä kielensuojelun.

Strategiakiertueelta runsaasti tärkeää aineistoa

Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen käynnisti lauantain 1.2. strategiatyöllä. Kuurojen Liiton nykyinen strategiakausi päättyy 2020, ja talven strategiakiertueella kerättiin aineistoa tuleville strategisille tavoitteille vuosille 2021-2024.

Strategiakiertueella liiton johtoryhmän ja hallituksen edustajat vierailivat 11 yhdistyksellä ja neljästä tilaisuudesta toteutettiin myös suora verkkolähetys. Tilaisuuksiin osallistui sekä paikan päällä että etänä yli 500 henkilöä.

Strategiakiertueella pohdittiin sekä nykyisiä että tulevia tavoitteita ja asioita, joiden koettiin olevan vielä huonosti. Esille nousivat erityisesti tulkkauksen ongelmat, työllisyys, terveyspalvelut, tiedonsaanti ja saavutettavuus, ikääntyvien tilanne ja lasten viittomakielen opetus. Materiaalia kerättiin runsaasti ja raportteja koostettiin yhteensä 12. Markku Jokisen mukaan aineistosta tulee selvästi esiin, että arjessa on edelleen runsaasti ongelmia.

Uudet strategiset tavoitteet hyväksytään kesäkuun liittokokouksessa ja ne otetaan käyttöön vuoden 2021 alusta.

Kielensuojelussa erityishuomio lapsissa ja nuorissa

Johtaja Kaisa Alanne kertoi omassa osuudessaan kielensuojelun tarpeesta. Kuurojen Liitto on joulukuussa 2018 lähettänyt UNESCOlle pyynnön arvioida suomalaisen viittomakielen tilanne, mutta vastausta ei olla vielä saatu. UNESCO on aiemmin arvioinut suomenruotsalaisen viittomakielen vaarallisesti uhanalaiseksi.

Alanne kertoi, että kuuroja lapsia ei näy entiseen tapaan yhdistyksillä, ja kieli ei enää siirry sukupolvelta toiselle. Kuurojen Liitto onkin päättänyt laatia kielensuojelua koskevan toimenpideohjelman strategisten tavoitteiden rinnalle. Toimenpideohjelmassa kiinnitetään huomiota mm. ensitietoon, viittomakielen kotiopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi tarvitaan koulutusta.

Myös vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa lapset ja nuoret ovat keskiössä. Suomenruotsalaisen viittomakielen osalta on käynnistetty jo kielen elvyttäminen, mm. Livs-projektin kautta.

Kaisa Alanne totesi myös, että viittomakielisen yhteisön kielitietoisuutta on vahvistettava ja keskustelu kielen uhanalaisuudesta tulisi käynnistää. Alanne haastoikin yhdistykset ja jäsenistön miettimään, mitä kukin voi yksilönä tai yhdessä yhdistyksenä tehdä kielen suojelemiseksi. Tärkeää olisi esimerkiksi tehdä yhdistyksistä kaikille avoimia paikkoja siten, että jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi.

Vilkas paneelikeskustelu tulevista painopisteistä

Edustajat saivat ryhmätyötehtäväksi pohtia strategiakiertueelta esille nousseita teemoja. Ryhmät valitsivat omasta mielestään viisi tärkeintä teemaa strategiakiertueen raportista, vertasivat niitä nykyisiin strategioihin ja laativat sitten viisi teemaa tuleviksi strategioiksi. Valintoja perusteltiin paneelikeskustelussa, johon osallistui jokaisesta työryhmästä yksi.

Keskustelu oli vilkasta ja panelistit nostivat tärkeiksi teemoiksi mm. tulkkauspalvelun kehittämisen, tiedonsaannin ja ikäihmisten palvelut. Vanhoista strategioista haluttiin säilyttää erityisesti työllisyyttä, lapsia ja nuoria sekä sotepalveluita koskevat tavoitteet.

Toiminnanjohtaja Jokinen koosti keskustelun lopuksi viisi eniten kannatusta saanutta teemaa:

• tulkkipalvelun parantaminen
• lasten ja nuorten mahdollisuuksien ja oikeuksien kehittäminen
• sosiaali- ja terveyspalveluiden (ja muiden julkisten palveluiden) saanti viittomakielellä
• työllisyyden parantaminen
• yhdistystoiminnan vahvistaminen

Yhdistyshuone uudistuu

Tiedottaja Tiina Vihra ja aluetyöntekijät Asta Tikkanen ja Annukka Hiekkanen esittelivät uutta Yhdistyshuonetta, joka avataan helmikuun lopussa osana verkkosivujen kokonaisuudistusta.

Uudistuksessa Yhdistyshuoneen rakenteita selkeytetään ja visuaalista ilmettä raikastetaan. Lisäksi sivuille rakennetaan aivan uusia ominaisuuksia. Kaikki jäsenyhdistykset saavat Yhdistyshuoneeseen oman sivun, jota yhdistys voi itse helposti päivittää. Toinen uutuus on yhdistysten oma tapahtumakalenteri, josta kootusti löytää kaikki kuurojenyhdistysten ilmoittamat tapahtumat.

Perussisällöt tulevat olemaan samat eli sivuilta löytyy jatkossakin tietoa liittokokouksesta, järjestöpäivistä ja yhdistystoiminnasta. Sivulta löytyvät myös yhdistystoiminnan käsikirjat sekä yhdistysohjelma. Järjestökioski palvelee edelleen erikseen ilmoitettuina päivystysaikoina.

Yhdistyshuoneen uudistus etenee vaiheittain eli heti avaamispäivänä kaikki uudet ominaisuudet eivät ole vielä tarjolla, mutta sivuston kokonaisuudistus valmistuu kevään aikana ja siitä tiedotetaan vielä erikseen kaikkia jäsenyhdistyksiä.

Tulevia tapahtumia

Päivän lopuksi esiteltiin liittokokousta 2020, joka järjestetään Turussa 13.6. Kuurojen Liiton jäsenyhdistykset voivat tehdä ehdotuksia liiton hallituksen jäseniksi, ehdotukset tulee lähettää 31.3.2020 mennessä.

Esittelyssä oli myös Kuurojen kulttuuripäivät, jotka järjestetään Joensuussa 5.-7.6. Samassa yhteydessä pe 5.6. järjestetään myös Valtakunnallinen kuurojen emäntien tieto- ja taitokilpailu.

Syksyllä tulossa on myös Alueelliset foorumit 2020.

Puheenjohtaja Jaana Aaltonen kertoi vielä Valkean talon tulevasta korjaushankkeesta. Korjauksen rahoitukseen liittyvät päätökset vaativat ylimääräisen liittokokouksen. Jäsenyhdistyksiä tiedotetaan asiasta lähiaikoina lisää.