Tulkkauksen järjestämisvastuuta selvitetään Jyväskylän vammaisneuvostossa

Vammaisneuvoston viittomakielinen jäsen, väitöskirjatutkija Ulla Sivunen kertoo mediassa, että hänellä on jo pitkään ollut vaikeuksia saada riittävän laadukas tulkkaus Jyväskylän kaupungin vammaisneuvoston kokouksiin. Vaikka vammaisneuvoston kokousten järjestämisajankohdat sovitaan aina hyvissä ajoin, Kelalle tulkkaustilauksia voi tehdä aikaisintaan neljä viikkoa ennen tilaisuutta. Näin lyhyen varoajan puitteissa ei ole mahdollista ottaa tulkkauksen vaatimustasoa riittävästi huomioon, sillä monet tulkeista ovat tässä vaiheessa jo varattuja. Tulkit myös vaihtuvat moneen kertaan ennen varsinaista tulkkaushetkeä, jolloin tulkkien valmistautumisaika jää lyhyeksi. Tästä johtuen moni tulkki joutuu toteamaan Kelalle, ettei pystykään ottamaan tulkkausta vastaan.

Jos kaupunki vastaisi tulkkaustilauksista, sopivat ja osaavat tulkit voitaisiin tilata kerralla koko kaudelle. Tämä on myös Kuurojen Liiton suositus. Jyväskylän kaupunki ei ole tähän suostunut, vaan katsoo vastuun kuuluvan Kelalle, joka on myös tukenut kyseistä näkemystä. Ulla Sivunen on ilmoittanut eroavansa vammaisneuvostosta, sillä hän kokee vammaisneuvoston viranhaltijoiden toimintatavat syrjiviksi. Hän on myös ollut asiassa yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Tiedonsaanti kriisitilanteissa

Kuurojen Liiton liittokokous 2022 esitti julkilausumassaan huolensa kuurojen ja viittomakielisten turvattomuuden kokemuksesta erilaisissa kriisitilanteissa. Kuinka tiedonsaanti turvataan hätätilanteissa, kun tulkkausta on saatavilla vain virka-aikaan? Kuinka palvelut nyt toimivat ja miltä niiden tulevaisuus näyttää? Entä kuka vastaa hätätulkkilistasta? Näihin sekä moniin muihin kysymyksiin vastaa Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg uudessa tietoiskussamme. Ohjelma on katsottavissa Kuurojen Liiton www- sivulla ja Youtube-kanavalla.

Vielä ehdit ilmoittautua kansainvälisille nuortenleireille

18−30-vuotiaille osallistujille tarkoitettu WFDYS-nuorisoleiri järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa järjestämispaikkana toimii eksoottinen Etelä-Korea. Leiri tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin ikätovereihisi, ja se järjestetään vain neljän vuoden välein. Tähän tilaisuuteen kannattaa siis tarttua!

Ruotsissa järjestettävällä pohjoismaisella lasten leirillä pääset tutustumaan uusiin pohjoismaisiin kavereihin! 9−12-vuotiaille suunnatulla leirillä järjestetään monenlaista kivaa ohjelmaa. Pääset muun muassa oppimaan muiden pohjoismaiden viittomia ja kansainvälistä viittomista!

Eurooppalainen juniorileiri on tarkoitettu 13−17-vuotiaille, ja se järjestetään tällä kertaa Itävallassa! Mukana on runsaasti osallistuja eri maista, mikä tarjoaa mahdollisuuden oppia toisten maiden tapoja ja viittomakieltä.

Ilmoittautuminen kaikille edellä mainituille leireille päättyy 26.3.2023. Pidähän siis kiirettä, jos haluat vielä mukaan!

Seniorien kulttuuritapahtuman sivut avattu

Järjestyksessään 19. Kuurojen seniorien kulttuuritapahtuma pidetään tänä vuonna Tampereella! Tällä kertaa tapahtuma on kaksipäiväinen, ja se järjestämisajankohta on 16.−17. kesäkuuta. Perjantaina on luvassa järviristeily Tampereen kesäisissä maisemissa sekä maukas ateria Laukon kartanossa. Illalla kaikki halukkaat pääsevät vielä nauttimaan korkeakulttuurista Teatteri Totin uuden Rakkaus kenkälaatikossa -näytelmän muodossa.

Lauantain esityspäivänä paikkana toimii Tampereen seudun työväenopisto Sampola, joka sijaitsee kilometrin päässä sekä Tampereen rautatieasemalta että majoituspaikkana toimivasta Scandic Tampere City -hotellista. Sampolassa juhlitaan viittomakielistä seniorien kulttuuriperinnettä yhdessä esittämällä viittomakielisiä esityksiä ja osallistumalla kilpailuihin eri taidelajeissa. Päivä jatkuu hyvän ruuan ja seuran merkeissä ravintola Puistotornissa, esiintyy myös ruotsalainen stand up -koomikko Florian Tirnovan. Ilmoittautumaan pääset oheisesta linkistä!

Kuurojen Liitto mukana tukemassa Äidinkielenä monikielisyys -kansalaisaloitetta

Suomi on monikielinen maa, mutta virallisesti jokaisella voi olla vain yksi rekisteröity äidinkieli. Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi parempien monikielisten palvelujen suunnittelun esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. Se antaisi myös paremman kuvan siitä, mitä kieliä Suomessa käytetään, ja edistäisi myös perheessä käytettyjen kielten tasa-arvoa ja antaisi paremman kuvan yksilöiden kielellisestä identiteetistä. Myös Euroopan neuvoston ministerikomitea suosittelee useamman äidinkielen rekisteröinnin mahdollistamista. Kansalaisaloitteet vaativat 50 000 kannatusilmoitusta, jotta ne voivat edetä eduskunnan käsittelyyn. Tällä hetkellä Äidinkielenä monikielisyys -aloitetta on kannattanut hieman alle 3000 ihmistä. Voit käydä antamassa oman äänesi tärkeän asian puolesta oheisen linkin kautta!