Uusi näyttely avattiin 9.10.2020 suoran verkkolähetyksen muodossa, ja paikalla avajaistilaisuudessa olivat Kuurojen Liiton kulttuurituottaja Teemu Lipasti-Sjöroos, HEROn puheenjohtaja Janne Raatikainen, Työväenmuseo Werstaan johtaja Ulla Rohunen ja Kuurojen museon erikoistutkija Tiina Naukkarinen. Lisäksi haastattelussa oli HEROssa urheileva Cecilia Hanhikoski, joka on mm. lumilautailussa menestynyt myös kansainvälisissä kilpailussa.

HERO on vanhin suomalainen kuurojen urheiluseura ja toiminut suunnannäyttäjänä suomalaisten kuurojen urheilun ja liikunnan edistämisessä. Urheileminen on kuuroille ollut myös yhteiskunnallisesti merkittävää: urheilun kautta on ajettu tasa-arvon asiaa ja osoitettu, että kuuroille kuuluvat samat oikeudet kuin kuulevillekin.

Ensimmäinen kuurojenyhdistyksen jäsenille järjestetty urheilutapahtuma Suomessa oli vuonna 1900 pidetyt hiihtokilpailut Helsingissä. Urheiluinnostus johti vuonna 1904 oman urheiluseuran perustamiseen. Seura rekisteröitiin vuonna 1924 ja lyhennettä HERO alettiin käyttää 1940-luvulla. Seuran 50-vuotisjuhlien yhteydessä seuran nimi muutettiin Helsingin Kuurojen Urheiluseura HERO ry:ksi.

Urheilua vuoden ympäri

Seuratoiminnan alkuvaiheessa voimisteltiin läpi vuoden. Lisäksi talvisin hiihdettiin ja kesällä yleisurheiltiin. Koripallosta, suunnistuksesta ja lentopallosta innostuttiin 1900-luvun puolivälissä. Purjelautailu ja pujottelu olivat muodissa 1970-luvulla, salibandy oli 1990-luvun suosikkilaji. Futsal on ollut suosittua 2000-luvulla. Jääkiekossa on tullut menestystä 1990-luvulta lähtien kansainvälisilläkin areenoilla.

Säännöllistä kilpailutoimintaa HERO:ssa on ollut vuodesta 1906 lähtien. Pohjoismaisiin kisoihin HERO:n urheilijat osallistuivat jo seuraavana vuonna 1907. Pikajuoksija Antti Jokelainen, ”Suomen karhu” oli 1910-luvun kisojen tähtiurheilija, joka juoksi Suomea maailmankartalle. Uimahyppääjä Oskar Wetzell puolestaan edusti Suomea myös kuulevien olympiakisoissa kahdesti.

Ensimmäiset kuurojen maailmankisat järjestettiin 1924 Pariisissa kuulevien olympiakisojen jälkeen. Ensimmäiset talvimaailmankisat pidettiin vuonna 1949. Joka neljäs vuosi järjestettävät kesämaailmankisat pidettiin vuonna 1961 Helsingissä, mikä oli suuri ponnistus Suomen Kuurojen Urheiluliitolle. Kisoihin osallistui Suomesta 47 urheilijaa ja he saavuttivat kaksi kultaa, kahdeksan hopeaa ja kolme pronssimitalia.

Näyttelyssä luodaan myös katsaus juhlatapahtumiin, kuten esimerkiksi vuonna 1954 pidettyihin seuran 50-vuotisjuhliin.