Viittomakielestä lainsäädännössä

Kuurojen Liitto on arvioinut, että viittomakieli on äidinkieli noin 3000-4000 kuurolle Suomessa. Suomenruotsalaisia kuurojen on arviolta 100. Viittomakieltä käyttävät myös kuurosokeat, huonokuuloiset ja kuulevat, joten kielen käyttäjien tarkkaa lukumäärää on vaikea arvioida. Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. 

Viittomakielisten kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin vaikuttavat erityisesti YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus, yhdenvertaisuuslaki ja viittomakielilaki. Viittomakieli tunnustettiin perustuslaissa vuonna 1995, mutta vasta vuonna 2015 voimaan astunut viittomakielilaki huomioi molemmat kansalliset viittomakielemme.  

Viittomakielilaki asettaa viranomaisille velvollisuuden edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Viittomakielilailla pyritään myös lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkemmat säännökset esimerkiksi viittomakieltä käyttävien oikeudesta saada tulkkipalveluita ovat edelleen eri hallinnonalojen lainsäädännössä.  

Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kuuron tai kuulovammaisen lapsen perhe voi saada viittomakielen tai viittomakommunikaation opetusta sopeutusvalmennuksena vammaispalvelulain perusteella. 

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan muun muassa lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet, mahdollinen tulkkauksen tarve ja niiden toteuttaminen. 

Jos lapsi tarvitsee tulkkia päiväkodin päivittäisessä toiminnassa, järjestäminen on kunnan vastuulla. Kela voi järjestää tulkin päiväkotiin, jos lapsi poikkeuksellisesti tarvitsee tulkin yksittäiseen tilanteeseen, jossa hän ei pärjää normaalein järjestelyin. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi päiväkodin kehityskeskustelut, juhlat ja muu oheisohjelma.  

Perusopetuslain mukaan perusopetukseen osallistuvalla vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutonta tulkkausta. Kunta vastaa oppilaan tarvitseman tulkkauksen järjestämisestä esikoulussa ja perusopetuksessa.  

Viittomakielisellä lapsella on oikeus viittomakielen opetukseen äidinkielenä.

Lisätietoja:

Lapsiperheille

Opiskelijoille ja oppilaitoksille

Viittomakielisiä palveluja

Viittomakielellä tuotettu palvelu on kuurolle paras palvelu. Tämä koskee varsinkin ryhmiä, joilla on erityistarpeita, kuten lasten, vanhusten ja mielenterveysongelmaisten palveluita. Jokaisella kuurolla on lain takaama mahdollisuus käyttää tulkkauspalvelua maksutta. Viittomakielen tulkin kanssa toimiminen on kuitenkin vasta toissijainen vaihtoehto. 

Sotepalveluiden uudistuksessa on ensisijaisen tärkeää turvata viittomakielisten peruspalvelut. Erityisesti terveydenhuollon ja senioripalvelujen piirissä viittomakieltä käyttävät asiakkaat kaipaavat kielellisesti laadukkaita omakielisiä palveluja, jolla tarkoitetaan sitä, että työntekijä itse osaa viittoa. 

Tarjoamme Kuurojen Liitossa monenlaisia viittomakielisiä koulutus-, kuntoutus- ja virkistyspalveluja kaikenikäisille. Erityisen suosittuja ovat olleet kulttuuri- sekä lasten ja nuorten tapahtumat: Tapahtumakalenteri

Viittomakielisiä palveluja tarjoavat myös muut järjestöt kuten Kuurojen Palvelusäätiö. 

Saavutettavuus

Opastamme mielellämme myös saavutettavuuskysymyksissä. Erityisasiantuntijamme ovat perehtyneet saavutettavuus- ja esteettömyyskysymyksiin esimerkiksi julkisissa palveluissa, joukkoliikenteessä ja tiedonsaannissa. Verkkomaailman ja videoviestinnän saavutettavuuskysymyksissä tukea saa liiton viestinnästä. 

Lisätietoja:

Oikeuksienvalvonta

Tiedotus

E-aineistot

Lista viittomakielisten videoiden tuottajista

Viittomakielen tulkkauksen järjestäminen

Suomessa viittomakielen tulkkauspalvelun järjestää Kela. Tulkkauspalvelu pohjautuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta.

Kelan tulkkauspalveluun ei ole oikeutta, mikäli tulkkaus järjestyy jonkin muun lain nojalla. Tulkkauspalvelun järjestämisvastuu on ainakin seuraavilla tahoilla:

• Sosiaalitoimen pitää mahdollisuuksiensa mukaan järjestää asiakkaalle tulkkaus. Jos  sosiaalitoimisto kutsuu asiakkaan tapaamiseen, on vastuu tulkkauksen järjestämisestä. 
• Terveydenhuollon (esim. sairaalan) pitää mahdollisuuksien mukaan järjestää asiakkaalle tulkki. Terveydenhuollolla on vastuu tulkin järjestämisestä silloin, kun se lähettää asiakkaalle kutsun. Jos asiakas varaa itse ajan, tilaan hän tulkin Kelasta.
• Poliisin on esitutkinnassa huolehdittava tulkkauksesta tai hankittava tulkki.

Käytännössä siis kuuro tilaa tulkin silloin, kun hän on itse varannut lääkäriajan tai tapaamisen viranomaisen kanssa. Tällöin tulkkauksen maksaa Kela. Viranomainen puolestaan vastaa tulkkauksen järjestämisestä kutsuessaan poliisikuulusteluun tai todistajaksi oikeuteen. Samoin, jos kuuro henkilö on pitkään sairaalassa,  tulee sairaalan tilata lääkärinkierroille tulkki. 

Mikäli viranomainen tai muu toimija järjestää tapahtuman tai tilaisuuden, jonne halutaan viittomakielen tulkkaus, voi tulkkauksesta pyytää tarjouksia alan yrityksiltä.