Kuurojen lehti

Tutkimuksen mukaan Pohjoismainen inklusiivinen opetus lähikouluissa on epäonnistunut kuulovammaisten kohdalla. Millaista on olla nuori kuulovammainen ja käydä koulua Pohjoismaassa?

Kuurojen lehden numero 3/2019 saapuu tilaajille kansainvälisen kuurojen viikon aikana. Lehteen sisältyy sekä tietoa että viihdettä ja kiinnostavia henkilöhaastatteluita yhteisön ihmisistä.

Viime vuosina Suomen teatteriala on saanut joukkoonsa viittomakielisiä koulutettuja ammattilaisia, jotka haluavat olla mukana tekemässä produktioita tasavertaisena muiden joukossa.

Joulukuussa 2013 tuhannet viittomakieliset seurasivat ylpeinä suorasta nettilähetyksestä, kuinka Liisa Kauppiselle ojennettiin YK:n ihmisoikeuspalkinto.

Kuurojen lehti julkaisi Liisa Kauppisesta henkilöhaastattelun, kun hän jäi eläkkeelle syyskuussa 2006. Kauppinen kertoi jättävänsä liiton luottavaisin mielin nuorempien osaaviin käsiin.

Yhteiskunnan muuttunut väestörakenne ja kuntien kovat kriteerit ovat syitä, miksi yhä useampi viittomakielinen vanhus jää vaille omakielistä hoitoa.

Tomas Vaarala valmistui vuonna 2018 sähkövoima- ja automaatiotekniikan insinööriksi. Vaarala opiskeli sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja automaatiota Metropolian ammattikorkeakoulussa vuodesta 2014.

Sanomalehti Lapin Kansan artikkelissa kerrottiin jatkosodan lopulla 1944 Ruotsiin paenneesta pariskunnasta. Saksalainen sotilas oli ottanut pakomatkalle kuuron Arvo Eemil Kallatsan henkilöllisyyden. Vaan kuka oli tuo tarinan kuuro mies?

Vuosina 1929−1970 Suomen valtio pyrki estämään kuurojen lasten syntymät. Monia kuuroja steriloitiin ns. pakkosterilointilain nojalla ja avioliittolaki kielsi aina vuoteen 1969 saakka kahta ”synnynnäisesti kuuromykkää” menemästä naimisiin keskenään. Kyseessä oli järjestelmällinen hyökkäys kansanryhmää kohtaan ja ihmisoikeusloukkaus.

Kaksi tulkkiopiskelijaa kertoo tuntemuksistaan Kelan tulkkauspalvelujen kilpailutuksen ja päätösten jälkeen.