Kuurojen Liiton sanakirjatyössä on muutaman viime vuoden ajan työskennelty yli 100 vuotta vanhojen, sanakirjaa varten otettujen valokuvien parissa. Valokuvakokoelma on saatu liiton sanakirjatyön käyttöön Työväenmuseo Werstaassa toimivalta Kuurojen museolta.

Vanhaa sanakirjaa teki Hirnin perhe. Isä, Fritz Hirn toimi viittoma-aineiston toimittajana ja kuvissa viittomien mallina. Äiti, Maria Hirn valokuvasi viittomat, ja heidän poikansa Julius Hirn toimitti kaikki viittoman merkitystä ja käyttöä kuvaavat ruotsin- ja suomenkieliset tekstit sanakirjoihin. Heidän tavoitteenaan oli julkaista kaiken kaikkiaan 1000 viittomaa, mutta he ehtivät saattaa sanakirjan muotoon vasta ensimmäiset 344 viittomaa (Kuuromykkäin viittomakieli Suomessa I–III; 1910, 1911, 1916). Ne on julkaistu myös Suvi-sanakirjassa vuonna 2017.

Kun liiton nykyisessä sanakirjatyössä käytiin läpi Hirnin perheen viittomavalokuvakokoelmaa, alkoi vähitellen piirtyä ymmärrys siitä, millaista aineistoa he olivat jo julkaistujen 344 viittoman lisäksi ehtineet tuottaa. Julkaisemattomissa kuvissa oli 128 valokuvan kokonaisuus, joka oli selvästi jo viimeistelty julkaisua varten. Kuvat oli myös numeroitu juoksevasti alkamaan luvusta 345, joten ilmiselvästi ne muodostavat vihkon IV (4) aineiston. Kun olimme käyneet vielä huolella läpi kaikki sekalaiset ja keskeneräisetkin valokuvat, löysimme niistä vielä noin 70 uutta viittomaa. Ne ovat tulossa Suviin myöhemmin tänä syksynä. Yhteensä Hirnin perhe ehti siis tuottaa valokuvan noin 550 viittomasta.

Vihkon IV viittomakuvista ei ole jäljellä minkäänlaisia muistiinpanoja. Olemme kuitenkin yrittäneet selvittää niiden merkitystä niin sanakirjatyön kesken kuin järjestämällä erilaisia kyselyitä viittomakielisten keskuudessa. Järjestelmällisesti koko aineisto käytiin läpi vanhemman polven kuurojen kanssa pidetyissä työpajoissa. Sen, kuinka pitkälle selvityksissämme pääsimme, voi nyt nähdä Suvi-sanakirjassa. Koko Hirn-aineiston viittomat ovat nyt katsottavissa myös Fritz Hirnin ”kaksoisolennon” viittomina videoina. Hirn-aineisto julkaistaan myös suomenruotsalaisen viittomakielen Suvissa syksyn aikana. Nyt sieltä löytyy jo vihkojen I–III sisältö.

Hirnin perheen tuottama sanakirja-aineisto on monella tapaa hyvin ainutlaatuinen. Se kuvaa kuurojen Suomessa käyttämää viittomakieltä ajalta, jolloin kieli ei ollut vielä jakautunut suomalaiseksi ja suomenruotsalaiseksi viittomakieleksi. Kuvien joukossa on paljon viittomia, joita vielä nykypäivänäkin käytetään, sellaisenaan tai hieman muuntuneena. Toimitustyötä Hirnin perhe teki viittomakielestä (ei ruotsin tai suomen kielen sanoista) liikkeelle lähtien. Se on varmasti yksi syy siihen, miksi valokuvat tuntuvat nykypäivän katsojasta niin aidoilta, kuin katsoisi silmiin elävää Fritz Hirniä.