Yhdenvertaisuusvaltuutettu on 3.9.2020 antanut lausunnon viittomakielilain ensimmäisestä arvioinnista. Viittomakielilaki astui voimaan vuonna 2015.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet eivät toteudu siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Valtuutetun näkemyksen mukaan nykyinen viittomakielilaki ei ole tuonut asiaan mainittavaa muutosta.

Puutteita nähdään muun muassa tulkkauspalvelun käytännöissä ja viittomakielen opetuksen toteutumisessa. Kiitosta viittomakielilaki saa siitä, että viittomakielisyyttä ei ole sidottu kuulokykyyn ja että suomenruotsalainen viittomakieli mainitaan lainsäädännön tasolla.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa tulee hyvin esille viittomakielilain puutteet. Esimerkiksi edistämisvelvoitetta on pidetty virheellisesti vain suosituksena. Kun sisältölakeihinkaan ei ole tullut viiden vuoden aikana mitään muutoksia, on tämä käsitys ehkä jopa vahvistunut. Monissa kunnissa viittomakielilakia ei edes tunneta. Viittomakielilaki on vaarassa muuttua vain symboliseksi eleeksi, ellei lain toimenpanoa tehosteta, toteaa Kuurojen Liiton viittomakieli- ja vaikuttamistyön johtaja Kaisa Alanne.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan on tärkeää, että ministeriössä ryhdyttäisiin laaja-alaisiin ja kauaskantoisiin toimiin, jotta viittomakielisten henkilöiden oikeudet saadaan turvattua myös käytännössä. Valtuutetun näkemyksen mukaan tämä vaatii lainsäädännön tiukentamista ja täsmentämistä.