Palkinnon luovutti johtaja Kaisa Alanne ja hän kertoi, että voittajan valinnan perusteena oli kielen suojelun näkökulma sekä se, kuinka vaikeaa lasten on saada tänä päivänä viittomakielinen kieliympäristö, minkä tärkeys korostuu erityisesti varhaislapsuudessa. Kuurojen Liitto toivoo, että Franzenian esimerkki voisi toimia inspiraationa myös muille kunnille ja kaupungeille sekä tuoda rohkeutta kuntapäättäjille viittomakielisten lasten kieliolojen ratkaisemisessa.

Palkinnon otti vastaan päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemi ja varajohtaja Laura-Maria Mäkelä, jotka kertoivat olevansa erittäin liikuttuneita palkinnosta.

– Oikeastaan ryhmän perustaminen ei vaatinut sen kummempaa, kuin sen, että meillä oli vapaita paikkoja, joihin hakeutua ja kun lapsia tuli useampia, rupesimme hakemaan viittomakielistä henkilökuntaa, kertoo Marjoniemi.

Päiväkodissa ovat sekä kuurot ja kuulevat lapset innoissaan kaksikielisestä hoitopaikasta ja myös työntekijät ja monet vanhemmat ovat opetelleet viittomakieltä. Vanhemmilta on tullut runsaasti positiivista palautetta.

Päiväkoti Franzenia suosittelee samaa mallia muihinkin kuntiin ja kaupunkeihin. Viittomakieliset lapset pääsevät kommunikoimaan tunnekielellään ja muut lapset hyötyvät paljon kaksikielisestä ympäristöstä.

Kunniamaininta Espoon Kaupunginteatterille

Lisäksi hallitus halusi kunniakirjalla muistaa Espoon Kaupunginteatteria. Kunniamaininnan ottivat vastaan teatterin johtaja Erik Söderblom ja markkinointi- ja tiedotussihteeri Satu Ylirisku. Mukana oli myös produktiota tukeneen Teatteri Totin johtaja Marita S. Barber.

Perusteluissa todettiin, että viittomakielinen teatteriesitys Sanaton rakkaus oli merkittävä kulttuuriteko; mukana oli myös kaksi kuuroa näyttelijää.  Esityksessä oli huomioitu kattavasti saavutettavuuskysymykset (tekstitys, viittomakieli, puhetulkkaus), mikä mahdollisti erilaisten yleisöjen osallistumisen. Teatteriesitys toi myös esille viittomakieliselle yhteisölle tärkeitä teemoja kuurojen ja kuulevien maailmojen yhteentörmäyksistä ja viittomakielten hyväksymisestä – nämä teemat ovat edelleen ajankohtaisia.

Söderblom kertoi, että näytelmän myötä tekijöille aukesi aivan uusi maailma.

– Tämä vaati eniten näyttelijöiltä, jotka eivät normaalisti käyttäneet viittomakieltä, viittomakielen opiskelua. Pääroolin esittäjä Santeri Kinnunen opiskeli viittomakieltä puolen vuoden ajan, kertoo Söderblom.

Espoon Kaupunginteatteri kehottaa muita viittomakielisiä tuotantoja kaavailevia ryhtymään toimeen. Espoon teatteri tulee myös jatkamaan tulkattuja esityksiä.