Seminaarin avasi Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen. Hän totesi Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten olevan punainen lanka webinaarin ohjelmalle. Kirjaukset viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamisesta, kielipoliittisen ohjelman laatimisesta, valtiollisen sovintoprosessin käynnistämisestä ja suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmasta ovat jo käytännön toteutuksen vaiheessa. Nämä toimenpiteet vahvistavat tulevina vuosina viittomakielisten asemaa.

Viittomakieliasioiden neuvottelukunta ja viittomakielilain arviointi

Hallitussihteeri Maria Soininen oikeusministeriöstä iloitsi siitä, että tämän viikon aikana on tapahtunut paljoa viittomakielisten oikeuksien saralla, kun viittomakieliasiain neuvottelukunta on asetettu ja viittomakielibarometri julkaistu.

Valtioneuvosto oli webinaaria edeltävänä päivänä asettanut ensimmäisen viittomakieliasioiden neuvottelukunnan nelivuotiskaudelle. Oikeusministeriön yhteydessä toimivassa neuvottelukunnassa on jäseniä eri ministeriöistä, viranomaisista ja kansalaisjärjestöistä. Puheenjohtajana toimiin yksikön päällikkö, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä ja varapuheenjohtajana Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen. Kuurojen Liitosta mukana on myös johtaja Kaisa Alanne ja hänen sijaisenaan Arttu Liikamaa. Suomenruotsalaista viittomakieltä edustaa Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhka.

Maria Soininen kertoi myös viittomakielilain arviointityön käynnistyneen oikeusministeriössä vuoden 2020 aikana ja työn jatkuvan tänä vuonna. Muutostarpeita on tarpeellista tarkastella nyt, kun laki on ollut yli viisi vuotta voimassa. Arviointityön pohjaksi oikeusministeriö keräsi viime syksynä tietoa järjestöjen ja eri viranomaisten käytännön kokemuksista. Lain toteutumisen arvioinnissa käytetään myös viittomakieliasioiden neuvottelukunnan asiantuntemusta sekä oikeusministeriön tilaaman viittomakielibarometrin tuloksia.

Soininen totesi, että Viittomakielilailla on ollut vaikutusta. Laista saatiin tukea esimerkiksi laadittaessa valtioneuvoston suositusta tiedotustilaisuuksien tulkkaamisesta.

Viittomakielibarometrin tulokset ilmestyneet

Tutkija, dosentti Päivi Rainó Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Humakista esitteli viittomakielibarometrin tuloksia. Viittomakielibarometri 2020 -kansalaiskyselyn 326 vastaajaa kertoi, miten kielelliset oikeudet viimeisten kolmen vuoden aikana ovat toteutuneet heidän elämässään. Tarkastelua tehtiin erityisesti tulkkauspalvelujen toteutumisen ja tiedonsaannin perusteella.

Barometriin osallistujilta tiedusteltiin myös, millaiset mahdollisuudet viittomakielisissä perheissä varttuvilla lapsilla on saada viittomakielen opetusta ja osallistua päivähoitoon tai käydä koulua omalla kielellään. Lisäksi kartoitettiin kielellistä asenneilmapiiriä ja kielellisten oikeuksien tuntemusta.

Tuloksista nähdään muun muassa, että viittomakielisten ryhmään kuuluvien kielivarantoon voi kuulua useita viitottuja ja puhuttuja kieliä. Suomalaisen viittomakielen käyttäjistä 50 %:lla suomen kieli oli käytössä kaikessa kommunikoinnissa. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjät joutuvat turvautumaan muihin kieliin useammin.

Eduskunnan viittomakielten verkoston tervehdys

Eduskunnan viittomakielten verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta kertoi sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksen aikataulusta. Hallitus antoi yli 1600-sivuisen sote-uudistuspaketin eduskunnan käsittelyyn viime joulukuussa. Tavoitteena on saada lainsäädäntöprosessi päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Ensimmäiset aluevaalit on tarkoitus järjestää tammikuun lopulla vuonna 2022 ja sen jälkeen aina kuntavaalien yhteydessä. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Kivirannan mukaan sote-uudistus luo toteutuessaan mahdollisuuden parantaa viittomakieltä käyttävien palveluja. Hän uskoo sote-palvelujen kustannustehokkuuden mahdollistavan lisäpalveluja viittomakielisille. Myös tulkkauksen järjestämisvastuun epäselvyyksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa puututaan ja muutetaan käytäntöjä aiempaa yhteneväisemmiksi ja kattavammiksi.

Suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyö jatkuu

Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n toiminnanjohtaja Magdalena Kintopf-Huuhka kertoi, kuinka suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyö jatkuu. Kuurojen Liitto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä projektirahoitusta tälle vuodelle. Projektin koordinaattorina toimii erityisasiantuntija Annika Aalto yhteistyössä Finlandssvenska teckenspråkigan kanssa. Språkstyrka –revitalisering av finlandssvenskt teckenspråk -projektin tavoitteena on saada parempi yleiskuva suomenruotsalaisen viittomakielen tilanteesta ja suunnitella sekä toteuttaa elvyttämistoimenpiteitä.

Kintopf-Huuhka kertoi myös, että vuoden 2021 alusta suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksesta vastaavat Jyväskylän ja Helsingin yliopistot. Jyväskylän yliopisto keskittyy korpustyöhön ja Helsingin yliopisto kielen elvytyksen tutkimiseen.

Viitotut muistot -hanke

Tutkijat Hisayo Katsui ja Maija Koivisto Helsingin yliopistosta esittelivät Viitotut muistot -hanketta. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista 1900-luvun alusta tähän päivään sekä yhteisön suhtautumisesta sovintoprosessiin ja siitä, miten prosessia tulisi jatkaa.

Aineistoa on jo kerätty yhteisön jäseniltä yksilö- ja ryhmähaastatteluissa sekä verkkokyselyllä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 65 henkilöä, ja tammikuun lopussa päättyneeseen verkkokyselyyn saatiin 124 vastausta. Lisäksi haastatteluissa on kerätty muun muassa muiden vähemmistökielten ja -kulttuurien edustajien kokemuksia sorrosta ja syrjinnästä.

Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään jo kerätyn aineiston analyysiin ja raportin kirjoittamiseen. Marraskuussa on luvassa Viitotut muistot -hankkeen seminaari asiantuntijoille ja joulukuussa kaikille avoin loppuseminaari.

Viittomakielitekopalkinto valtioneuvoston kanslialle

Webinaari huipentui 12. kerran jaettavan Vuoden viittomakieliteko 2020 tunnustuspalkinnon saajan julkistamiseen. Tunnustuspalkinto on tarkoitettu henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt viittomakielisten kielellisiä oikeuksia ja nostanut viittomakielten näkyvyyttä. Johtaja Kaisa Alanne Kuurojen Liitosta kertoi, että palkinnon saajaksi ehdotettiin 10 eri tahoa tai henkilöä. Kuurojen Liiton hallitus päätti äänestyksessä antaa tunnustuspalkinnon valtioneuvoston kanslialle, koska se on toiminut uranuurtajana ja esimerkkinä muille, kuinka viittomakielen tulkkausta voidaan käyttää tiedotuksessa. Koronaepidemian aiheuttama huoli on helpottunut, kun ajantasaista tietoa on ollut saatavilla myös viittomakielellä.

Valtioneuvoston kanslian viestintäpäällikkö Heta-Leena Sierilä totesi liikuttuneena, että kunnianosoitus on todella tärkeä ja se otetaan nöyränä vastaan. Hän halusi myös kiittää tärkeitä kumppaneita Yleä ja Viittomakielialan Osuuskunta Viaa.

Heta-Leena Sierilä sanoi, että ajantasaista tietoa on edelleen tarjottava kansalaisille tasapuolisesti. Hän uskoo valtioneuvoston asettaneen perusstandardin sille, miten viittomakieliset tulee huomioida tiedotuksessa.

Webinaarin päätti Kaisa Alanne, joka muistutti, että hyvät suhteet eduskuntaan ja ministeriöihin ovat olleet avainasemassa, jotta hallitusohjelman kirjaukset ovat syntyneet. Kuten webinaarissakin saatiin todeta, useita prosesseja on lähtenyt käyntiin hallitusohjelman kirjauksista. Tämä tuo runsaasti töitä tulevillekin vuosille. Viittomakielibarometrista käy ilmi, että viittomakieltä ei vielä tunneta riittävästi.

– Meidän oltava näkyvillä ja muistutettava olemassaolostamme kaduilla, artikkeleissa ja kannanotoissa kunnes olemme ihmisille osa arkipäivää, Alanne kannustaa.

– Tämä seminaari on yksi tapa olla esillä. Haluamme juhlia yhdessä viittomakieltä ja C.O. Malmin syntymäpäivää.