Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen kielipoliittisen ohjelman – mukana myös kansalliset viittomakielemme
Ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma suojaa kotoperäisiä kieliämme, myös suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.
Ohjelma kuvaa valtioneuvoston tahtotilan vähemmistökielten tulevaisuudesta sekä tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kotoperäisiä kieliämme elvytetään ja niiden asemaa vahvistetaan kansalliskieltemme rinnalla. Kielipoliittinen ohjelma koskettaa saamen kieliä (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame), romanikieltä, viittomakieliä (suomalainen sekä suomenruotsalainen viittomakieli) ja karjalan kieltä.
– Kuurojen Liitto on tyytyväinen, että sai olla mukana työryhmässä, joka laati tämän kielipoliittisen ohjelman. Työryhmässä on todettu, että meillä kotoperäisillä kieliryhmillä on paljon samankaltaisia haasteita ja olemme painiskelleet niiden kanssa liian usein yksin. On hienoa, että valtio tunnustaa meidän haasteemme ja on sitoutunut siihen, että kieliämme suojataan ja tuetaan tulevaisuudessa, kertoo Kuurojen Liiton vaikuttamis- ja viittomakielityön johtaja Kaisa Alanne.
Kielipoliittisen ohjelman toimenpiteet on laadittu kotoperäisten kielten yhteisten haasteiden pohjalta. Ohjelman toimenpiteet on jaoteltu seitsemän tavoitekokonaisuuden alle: kielten asema ja lainsäädäntö, institutionaalinen tuki, useamman kielen rekisteröinti väestötietojärjestelmään, kielten opetus, viittomakieliset lapset, kielten huolto ja elvytys sekä kielitietoisuus ja digitaalinen toimintaympäristö.
– Tarvitsemme lisää resursseja tähän pitkäjänteiseen työhömme, kuten viittomakielten tutkimukseen, opetukseen, oppimateriaaliin ja kielenelvytykseen sekä erityisesti viittomakielisten lasten kielenkehityksen tukemiseen. Kielitietoisuutta sekä meidän viittomakielisten yhteisössä että viranomaisissa pitää lisätä. Tässä on paljon töitä, jotta viittomakielemme suojataan ja tuetaan täysimääräisesti, jatkaa Kaisa Alanne.
Yksi ohjelman toimenpiteistä on selvityksen laatiminen siitä, mitä perustuslain kielisäännös ”oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria” käytännössä tarkoittaa eri kieliryhmien osalta. Selvitys- ja suunnitteluhanke käynnistetään vähemmistökielten pitkäjänteisen kielenelvytystyön organisoimiseksi ja toiminnan rakenteen luomiseksi. Ohjelman mukaan kieliä tulee elvyttää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Kielipoliittinen ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä.