Uratarina-juttusarjan toisessa osassa esitellään viittomakielistä työntekijää Juuliaa. Hän on Albertin peruskoulun jälkeen valmistunut merkonomiksi vuonna 2016. Toimistotöitä hän ei ehtinyt tehdä lainkaan, uran viedessä muualle. Työkokemusta karttui muun muassa työkokeiluissa Kierrätyskeskuksessa sekä siivous- ja keittiöalalla.

Vantaan kaupunki tarjosi osatyökykyisiä töihin auttavan Virtaamon kautta Juulialle työvalmentajaa. Valmentajan tuella Juulia työllistyi Vanttiin. Aluksi hän työskenteli koulun keittiössä, jossa tehtäviin kuului erilaisia avustavia töitä kuten tiskaamista. Vuosi sitten Juulia siirtyi päiväkodin keittiöön ja on viihtynyt hyvin. Päiväkoti on mukavampi paikka, työyhteisö on pienempi ja kaikki tulevat tutuiksi.

Ruokapalveluesimiehen Eija Kärkkäisen mukaan työnantajien ei tarvitse pelätä huonokuuloisen tai kuuron palkkaamista. Työpaikalla kaikki asiat voidaan selvittää, huomioida turvallisuus ja erityisesti pienessä työyhteisössä heidän päiväkodillaan kaikki on sujunut mallikkaasti. Huomion herättäminen keittiössä onnistuu olkapäähän koskettamalla. Näin kerrotaan, että ollaan esimerkiksi menossa takaa toisen ohi ja vältetään törmäyksiä.

Työyhteisössä Juulia kommunikoi pääasiassa huulilta lukemalla ja kertoo, ettei juurikaan ole käyttänyt tulkkia, sillä työtehtävät esimerkiksi tiskaus ei sitä vaadi. Kokouksiin ja pidempiin keskusteluihin hän tilaa viittomakielen tulkin.

Juulia haluaa kannustaa muita viittomakielisiä työnhakijoita, että ei kannata luovuttaa, vaikka tilanne onkin vaikea tällä hetkellä ravintola-alalla. Pandemia koskettaa kaikkia, mutta kannattaa jatkaa työhakemusten lähettämistä sinnikkäästi. Juulia kannustaa myös etsimään työvalmentajan itselleen, näin ei tarvitse yksin sinnitellä tilanteen kanssa, jos työpaikkaa on vaikea löytää. Tällä hetkellä Juulia toivoo työnsä jatkuvan pitkään ja saavansa vakituisen työpaikan.