Olen opiskellut Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tulkin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Tämä tarkoittaa siis etäyhteyksillä tehtyä työhaastattelua ja kuinka vuorovaikutus tulkin kautta toimii tällaisissa tilanteissa.

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tietoa ja ohjeita tuottamalla vähentää ja poistaa rekrytoijien ennakkoluuloja kuurojen palkkaamiseen. Ohjeita rekrytoijille löytyy tämän artikkelin lopusta, ja ne ovat vapaasti käytettävissä ja jaettavissa. Loin myös ohjeet kuuroille työnhakijoille etähaastatteluun valmistautumiseen. Ohjeet julkaistaan myös viitottuna Kuurojen Liiton verkkosivuilla.

Kaikki tietävät, että korona on pakottanut ihmiskunnan sopeutumaan uusiin ratkaisuihin. Monet tapahtumat on opittu toteuttamaan etäyhteyksillä. Pandemia-aika vaikutti myös rekrytointiin: etähaastattelut yleistyivät ja tulivat jäädäkseen. Tällaiset tilanteet voivat olla haasteellisia silloin, kun työnhakijana on kuuro ja haastattelutilanteeseen tarvitaan tulkkaus, joka sekin täytyy joissain tapauksissa järjestää etätulkkauksena.

Tällainen järjestely saattaa herättää työnantajissa hämmennystä. Kynnys kuuron työntekijän palkkaamiseen voi olla korkea, jos jo haastattelutilanne vaatii ylimääräisiä järjestelyjä. Yhdenvertaisuuslain (L 1325/2014) mukaan ketään ei kuitenkaan saa syrjiä työelämässä. Kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Laissa kerrotaan kohtuullisista mukautuksista vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Työnantajien on siis tehtävä kohtuulliset mukautukset tai vähintäänkin selvitettävä mahdollisuudet niihin, jotta vammainen henkilö voi tehdä työtä. Yksi kohtuullisista mukautuksista kuurojen kohdalla on tulkkaus.

Opinnäytetyössä järjestettiin kaksi erillistä havaintoesitystä tulkatusta työhaastattelusta etänä. Havaintoesityksiin osallistui kaksi kuulevaa haastattelijan roolissa, kaksi kuuroa työnhakijan roolissa sekä kaksi viittomakielen tulkkia. Työssä käsiteltiin myös vuorovaikutuksen teoriaa, muun muassa ”Gordon-menetelmää”, jonka on kehittänyt Thomas Gordon erityisesti lasten ja aikuisten välisiin vuorovaikutustilanteisiin ja ristiriitojen ratkaisemiseen. Vaikka alkuperäinen tarkoitus on ollut helpottaa nimenomaan lasten ja aikuisten vuorovaikutusta, Gordon-menetelmä sopii käytettäväksi kaikissa vuorovaikutustilanteissa, myös työelämässä. (Gordon 2004.)

Gordonin kehittämiin malleihin kuuluvat aktiivinen kuuntelu, minä-viestit ja molemmat voittavat –menetelmä. Aktiivinen kuuntelu osoittaa viestin lähettäjälle, että vastaanottaja todella kuuntelee: hän nyökkäilee, äännähtelee ja osoittaa olevansa läsnä tilanteessa. Minä-viesteillä tarkoitetaan itsestä lähtevää viestintää: siinä voidaan kertoa esimerkiksi, miltä minusta tuntuu ja miksi. Se on rakentavampi lähestymistapa kuin sinä-viestit, joissa voi olla vastaanottajaa syyllistävä sävy. Molemmat voittavat -menetelmässä ratkotaan ongelmaa tavalla, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. (Gordon 2004 ja 2006.)

Tilanteista ja nauhoitteista tehtyjen havaintojen sekä vuorovaikutuksen teorian perusteella voidaan todeta, että onnistuneen tulkatun työhaastattelun kulmakiviä teknologiavälitteisessä haastattelussa ovat seuraavat tekijät:

• sujuva tulkkaus
• etäyhteyksien toimivuus
• katsekontaktin säilyttäminen
• samankaltaiset odotukset ja tavoitteet vuorovaikutustilanteelle
• tunteiden tunnistaminen
• sanaton viestintä
• kuuntelemisen osoittaminen

Sivupalkin linkistä pääset lukemaan koko opinnäytetyön!